Sodankylän elokuvajuhlat 2018 osoittautuivat menestykseksi niin monipuolisen ja laadukkaan sisältönsä puolesta kuin myös yleisömenestyksenkin mukaan arvioituna. Viiden päivän aikana elokuvista ja festivaalitunnelmasta kävi nauttimassa yli 28 000 kävijää ja esityksistä kaiken kaikkiaan 30 oli loppuunmyytyjä. Totuttuun tapaan myös tänä vuonna mykkäelokuvakonsertit Patsy – Tulinen tyttö sekä äänitaiteilijoiden mestariluokan huipentanut Hitchcock-harvinaisuus Ratkaisu nyrkkeilykehässä (The Ring, 1927) olivat suosituimpien näytösten joukossa. Myös perinteeksi tulleet karaokenäytökset jatkoivat suosiotaan. Säestettyjen mykkäelokuva- ja karaoke-esitysten lisäksi elokuvien äänet olivat muutenkin esillä, kun foley-taiteilijat olivat kertomassa työstään niin valittujen elokuvien ( Pikku prinssi, Arrival) esitysten yhteydessä kuin myös dosentti Jyrki Mannisen (Sodankylän geofysiikan observatoriosta) ja Andrei Demekhov (Venäjän tiedeakatemian) johdolla.
Elokuvajuhlien avajaispäivänä nähtiin klassikon maineeseen noussut, Erik Blombergin ohjaama merkkiteos Valkoinen peura (1952), joka sai kunnian avata aikanaan ensimmäiset elokuvajuhlat 13. kesäkuuta 1986. Tällä kertaa lappimystiikkaa pursuavasta teoksesta nähtiin jyväskyläläisen, 40-henkisen sekakuoro Ruamjain säestämä versio.
Tänä vuonna jo 31. kerran jaettava, Sodankylän elokuvajuhlien taiteellisen toimikunnan myöntämä palkinto suomalaista elokuvakulttuuria merkittävästi edistäneelle henkilölle myönnettävän Sodankylä-palkinnon sai tänä vuonna tänä vuonna helsinkiläisen elokuvateatteri WHS Teatteri Unionin perustaja ja vetäjä Ville Valo.
Sodankylän elokuvajuhlien taiteellinen johtaja Timo Malmi perustelee palkinnon jakamista seuraavasti:
”Kun koko Suomen elokuvateattereiden ohjelmisto koostuu pääosin samoista uusista maahantuontifilmeistä, joita nähdään Helsingin suurimmissa monisalipalatseissa, ovat WHS Union -ryhmän jäsenet projektorinkäyttäjä Petteri Kalliomäki apunaan pystyneet taikomaan täysin uniikin ohjelmapolitiikan. WHS Unionille mikään ei ole vierasta: tarjonnassa lomittuvat tunnetut klassikot ja uudemmat elokuvat mitä oudoimpien harvinaisuuksien kanssa. Mukana on festivaalien kuten Rakkautta & Anarkiaa, Viva Erotica, Night Visions ja Aave tarjoamia makupaloja. Mikä merkittävintä, samaan aikaan kun filmiprojektorit on lähes koko digi-Suomen teattereista heivattu brutaalisti jorpakkoon, WHS Unionissa valtaosa elokuvista esitetään alkuperäistä kunnioittaen, fotokemiallista filmimateriaalia käyttäen.
Elokuvateatterit ovat asukkaiden hyvinvoinnille välttämättömiä paikkakuntien kulttuurilaitoksia, vapaa-ajan temppeleitä yhtä hyvin kuin konserttisalit, teatterit tai museot. Julkista leffakeskustelua hallitsevat suureelliset hankkeet ja kiistat sekä elokuvateattereiden vaarallinen liukuminen kohti ravintolatoiminnan oheispalvelua. Samaan aikaan Sodankylän elokuvajuhlien taiteellinen toimikunta (Aki ja Mika Kaurismäki sekä Timo Malmi) haluaa palkita ja korostaa Ville Walon ja WHS Teatteri Unionin aivan liian vähäisen huomion saaneita saavutuksia. Kaupunkiemme korttelikinot ovat lähes kokonaan kuolleet, mutta WHS Teatteri Union on kyennyt pitämään perinnettä yllä Helsingin Kruununhaassa, tilassa, jossa on kinoperinteitä jo vuodesta 1924 alkaen. WHS Teatteri Union on sekä laadukas että viihtyisä; atmosfääri on loihdittu taiten perinteiseen miljööseen hellästi panostaen, mutta myös hillittyjä baaripalveluja tarjoten. WHS Teatteri Unioninissa ei tarvitse pelätä pyörtyvänsä mussutettavien hehtogrammojen naposteltavien hajuun tai menettävänsä Ingmar Bergmanin elokuvan finaalin hienoudet, kun joku kolistelee kesken kaiken hakemaan turhaa leffahintaa nostavaa gourmet-syötävää, kuten trendikkäissä syöttökinoissa.
Sodankylä-palkinnon saajan Ville Walon tausta on sirkustaiteessa. Kuten sirkus, elokuva on alkujaan aitoa tavallisen kansan taidetta. WHS Teatteri Unionin toiminnassa hän on hienosti onnistunut vaalimaan thalian temppeleiden parhaita perinteitä ja tuomaan uusia, esikuvallisia ulottuvuuksia koko Suomen elokuvateatteritoiminnalle.”
Festivaalin päävieraita olivat legendaarinen ranskalaisnäyttelijä Bulle Ogier, ihmisyyden pimeämpiä puolia kaihtamaton ohjaaja Barbet Schroeder, saksalainen vetaraaniohjaaja Dominik Graf ja palkittu tshadilaisohjaaja Mahamat-Saleh Haroun, jonka väkevä pakolaiskuvaus A Season in France mykisti Lapinsuuhun pakkautuneen avajaisyleisön. Ranskalaisohjaaja Olivier Assayas palasi Sodankylään Ingmar Bergman -mestariluokan asiantuntijavieraana, nuorempaa ohjaajasukupolvea edustivat sveitsiläiset Anja Kofmel ja Katherine Wyss sekä saksalaisohjaaja Thomas Stuber.
Kotimaisia elokuvantekijöitä vieraili Sodankylässä enemmän kuin koskaan aiemmin. Klassikkokaksikko Kristiina Halkola ja Eero Melasniemi esittelivät esimerkiksi sukupolvikokemuksia Lapualaismorsian ja Kuuma kissa?, lisäksi Halkola toimi esilaulajana torstai-illan karaokehitissä Kenen joukoissa seisot yhdessä Olavi Uusivirran kanssa. Tommi Korpela ja Heikki Kujanpää esittelivät festivaalin suosituimmiksi kotimaisiksi elokuviksi kasvaneita teoksia Ikitie ja Suomen hauskin mies, Kari Väänänen hurmasi joulupukkina uusiseelantilaisen lastenelokuvan Kiwi Christmas pääroolissa. Valtakunnan ykköskirjailija Kjell Westö esitteli innostuneelle yleisölle omia suosikkielokuviaan carte blanche -sarjassa.
Sodankylän elokuvajuhlat kiittää vieraitaan, yhteistyökumppaneita, yleisöä, lehdistöä ja palaa jälleen ensi vuonna 12.–16.6.2019.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja