Majuri Roy McBride (Brad Pitt) on omistanut elämänsä SpaceComille, avaruustutkimuskeskukselle. Perimmäinen syy Royn käymättömien korpimaiden tutkimukselle on hänen isänsä, sankarillisen H. Clifford McBriden (Tommy Lee Jones) lähtö etsimään maapallon ulkopuolista älyllistä elämää 29 vuotta aikaisemmin ja katoaminen Lima-projektin lennolla Neptunukseen 16 vuotta sitten. Kun fataalit energiapurkaukset kohtelevat maaplaneetta kaltoin, SpaceCom on vakuuttunut siitä, että kaukana ulkoavaruudessa seonnut Clifford on yhä elossa ja iskujen takana joten he lähettävät Royn lopettamaan iskut, ja tarpeen niin vaatiessa, myös isänsä.

James Gray on tullut tutuksi pienten, mutta persoonallisten rikoselokuvien tekijänä. 1994 valmistunut Pikku Odessa oli omaperäinen krimikronikka venäläissiirtolaisten elämästä Brooklynissa. Vuonna 2000 valmistunut The Yards kuvasi niin ikään rikollisperheen edesottamuksia ja 2007 ensi-iltaan tullut We Own the Night venäläismafian toimia New Yorkin yökerhobisneksessä. Two Lovers (2008) oli kuvaus juutalaisyhteisön tiukoista säännöistä ja 2013 valmistunut New York immigrant maahanmuuttajien vastoinkäymisiä New Yorkissa 1920-luvulla. 2016 ensi-iltansa saanut The Lost City of Z poikkesi kaavasta ollen tyylikäs tosipohjainen seikkailu löytöretkeilijä Percival Fawcetin retkistä Amazonasin viidakkoon, ja uusin, Ad Astra, ottaa harppauksen vieläkin kauemmas.

Grayn ohjaama ja Ethan Grossin kanssa kirjoittama Ad Astra on lähitulevaisuuteen sijoittuva tieteiselokuva, joka Graylle ominaiseen tapaan on kuitenkin pienenä pidetty, pohdiskeleva ja filosofinen tutkielma isien synneistä ja lunastuksesta. Elokuvan nimi on osa latinankielistä fraasia Per Ardua Ad Astra, ”Kohti tähtiä, läpi vaikeuksien”, ja siitä elokuvassa onkin kyse, monessakin mielessä.

Mies ja missio -asetelma tuo omalla tavallaan mieleen myös Joseph Conradin Pimeyden sydämen, jonka pohjalta Francis Ford Coppola teki 1979 legendaarisen elokuvansa Ilmestyskirja. Nyt., nyt vain yhden suunnan lipulla tehtävä jokimatka läpi vihamielisten seutujen on vaihtunut raketteihin ja kaukaisiin planeettoihin.

Teknisesti Ad Astra on hyvän näköistä scifileffaa, avaruusarjeltaan realistisuuteen pyrkivä kuvitelma tulevaisuudesta, jossa tähtien välinen matkailu on arkipäivää ja taistelu rajattomien planeettojen luonnonvaroista yhtä väkivaltaista kuin Telluksellakin. Vaikuttavien visioiden ja arkisen atmosfäärin takana ovat huippukuvaaja Hoyte van Hoytema ja säveltäjä Max Richter, ja onpa mukaan mahtunut suomalaistakin osaamista, sillä Ad Astran kekseliäiden äänitehosteiden takana on Kokkolasta kotoisin oleva H5 Film Sound-yhtiö ja sen taitavat tekijät, Foley-artisti Heikki Kossi, leikkaaja Pietu Korhonen ja äänittäjä Kari Vähäkuopus.

Brad Pitt jatkaa Quentin Tarantinon Once Upon a Time in...Hollywoodin (2019) jälkeen erinomaisten roolitöiden sarjaa Roy McBridena, jonka mukana ja kertojaäänen ohjaamana matkataan kauas, paitsi fyysisesti myös sisäisesti, ihmisyyden ytimeen. Tommy Lee Jones tuo karhean karismansa hyvää hyötykäyttöön Royn isäukko Cliffordina ja toinen veteraani, Jonesin kanssa avaruuteen jo Clint Eastwoodin Space Cowboysissa (2000) matkannut Donald Sutherland on eversti Pruitt. Liv Tyler piipahtaa kuvissa Royn vieraantuneena vaimona Evenä, ja Ruth Negga on Marsin tukikohdassa toimiva Helen Lantos.

Persoonallinen ja henkisyyttä korostava matka, psykologinen tutkielma perimästä ja siitä äärimmäisestä kysymyksestä; Olemmeko yksin?