Romy Mathis (Nicole Kidman), ison teknoyhtiön johtaja New Yorkissa, on tyytymätön siippansa Jacobin (Antonio Banderas) tarjoamaan fyysisyyteen ja ajautuu suhteeseen firmansa nuoren harjoittelijan Samuelin (Harris Dickinson) kanssa. Vaara viehättää ja seksi on parempaa kuin koskaan, mutta kun Romy alkaa miettiä tekonsa seurauksia, hän saa huomata jääneensä ansaan, joka voi vaarantaa paitsi uran, myös perheen. Pian keskelle kuuman kiehuvaa tilannetta ilmestyy vielä kolmaskin peluri, joka ajaa Romyn tekemään ratkaisun, jolla voi olla traagiset seuraukset.
Kertakäyttöisen kauhusatiirin Bodies Bodies Bodies (2022) tehnyt ohjaaja-käsikirjoittaja Halina Reijn tsemppaa mukavasti elokuvallaan Babygirl, joka on seksillä saostettu kuvaus valtapeleistä, intohimosta ja totuudesta, kertomus kielletyn hedelmän huumaavasta mausta.
Babygirl hyötykäyttää runsaasti metaforia, Romyn mies, teatteriohjaaja Jacob työstää Henrik Ibsenin tyytymättömästä vaimosta kertovaa Hedda Gableria, kun taas johtavassa asemassa työskentelevän Romyn alainen, Samuel kesyttää vapaana juoksevan ison koiran hetkeäkään epäröimättä. Ironiaa voi taas nähdä Romyn johtaman firman tuotteissa, jotka ovat robotteja, joilla on tarkoitus pitää elämä puhtaana ja järjestyksessä. Jännitteinen, estottoman eroottinen ja paljaan pintansa alla vakavia aiheita käsittelevä Babygirl on elokuva, jollainen naurettava SM-sekoilu Fifty Shades of Grey (2015) ja sen vastenmieliset jatko-osat (Fifty Shades Darker (2017) ja Fifty Shades Freed (2018)) olisivat halunneet olla: Muutakin kuin tympeää ähinää ja antiorgastista patsastelua.
Nicole Kidman on kerännyt paljon kehuja Romyn roolistaan ja taitavana tulkkina meneekin todella syvälle paljastaessaan aikuisen naisen kaikkein haavoittuvimmillaan. Harris Dickinson tekee myös erinomaisen vahvaa työtä Samuelina, narsistisena opportunistina, jolle valta on viagraa. Pääkaksikon alistamisen monia muotoja kierrättävä piirileikki kasvaa kipeäksi sykliksi, joka saa kohti finaaliaan jo trillerinkin piirteitä. Myös Antonio Banderas toimii tarkasti ilman ensimmäistäkään latinoloverin elettä piirtämällä tarkan kuvan oman tilansa tajuavana aisankannattajana. Sophie Wilde on Esme, Romyn appari, joka huomaa tiedon olevan valtaa.
Babygirl välttää fiksusti pahimmat sudenkuopat, joihin eroottiset draamat harmittavan usein lankeavat. Hyvät näyttelijät pitävät sykkeen korkealla koko aktin ajan, aina lopun kliimaksiin saakka.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja