Britt-Marie Larsson (Pernilla August) on ollut Kentinsä (Peter Haber) kanssa naimisissa jo 40 vuotta. Sinä aikana Britt-Marie on keskittynyt hoitamaan kotia ja pitämään kaikki paikat viimeisen päälle puhtaina ja järjestyksessä. Kun Kent jää kiinni pettämisestä, Britt-Marie pakkaa tavaransa ja lähtee kodistaan, vain huomatkseen, että neljän vuosikymmenen aikana maailma on muuttunut enemmän kuin uskoisikaan. Koska taloudesta on pidettävä huolta, Britt-Marie päätyy hakemaan töitä, mutta 63-vuotiaalle ei liiemmin ole paikkoja vapaana. Paitsi yksi, nuoriso-ohjaajan toimi Borgin kylässä, jossa monirotuinen sakki jalkapalloon intohimoisesti suhtautuvia esiteinejä odottavat suuren ottelun alla uutta valmentajaa.

Tuva Novotnyn ohjaama Britt-Marie kävi täällä on suurella sydämellä varustettu symppis tarina, siitä, että synkimmänkin myrskyn jälkeen tulee pouta eikä koskaan ole liian myöhäistä alkaa elää.

Anders Frithiof Augustin, Oysten Karlsenin ja Novotnyn käsikirjoitus, pohjanaan Fredrik Backmanin menestysromaani, on tuttua, komiikalla siloteltujen draamojen alkuainetta, jossa epäillen uuteen ympäristöönsä suhtautuva tiukkapipoinen protagonisti oppii ymmärtämään muitakin näkökantoja kuin omansa. Yksi Britt-Marie kävi täällä -elokuvan vahvuuksista onkin juuri tuo tuttuus ja tapahtumien näennäinen yllätyksettömyys (keskiössään puulaakifutiksen ratkaiseva cup-finaali, vastassa joukkue, jonka maaliin ei ole kuluneella kaudella saatu ensimmäistäkään palloa), jolloin aikaa jää keskittyä eri henkilöhahmoihin ja näiden persoonallisuuksiin. Samalla kun Britt-Marie oppii mitä eroa graffitilla, tägillä ja töherryksellä, tulee kaikesta tarkkaa listaa pitävä nainen antamaan itsekin muutaman oppitunnin.

Yksi Ruotsin suurimmista lahjoista kansainväliselle elokuvamaailmalle, monilahjakas Pernilla August on nimihenkilönä täysin verraton, jokaista mikroelettä myöten roolinsa haltuun ottava ammattilainen, jonka opintomatkaan Britt-Mariena on katsojan, iästä tai sukupuolesta riippumatta, äärimmäisen helppoa samaistua. Tv:n Beckina komean uran luonut Peter Haber jää sovinnolla sivuun siippa Kentina, kun taas paremmin esiin astuvat Malin Levanon puolisokeana Bankina, entisenä huippujalkapalloilijana, Anders Mosling Borgin mukavana poliisi Svenina, sekä ehdottomasti Mahmut Suvacki samassa kylässä postin, pizzerian ja sekatavarakaupan yhdistelmää Bella Ciaota apupoikansa Samin (Lancelot Ncube) kanssa pystyssä pitävänä monitaitoisena Memona. Lapsista eniten esiin nousevat Stella Oyoko Bengtssonin omapäinen Vega, Diohn Llapashtica maalivahti Paddanina sekä Kevin Wesseh vikkelänä Dinona.

Vaikka kokonaisuus ei millään tavalla yllätä, jää lopputulema silti vahvasti plussalle. Hyvän mielen elokuvia kun ei tehdä koskaan liikaa.