Sara (Allison Williams) palaa Mauritiukselle, aikeenaan osallistua ystävänsä häihin. Saarella on yhä myös entinen poikaystävä Jackson (Alexander Dreymon), jonka sijaan Sara oli vuotta aiemmin valinnut uran ja Lontoon. Pariskunta päätyy jälleen vällyjen väliin, josta taas seuraa myöhästyminen hääseremoniasta, joten ainoaksi mahdollisuudeksi nousee Saran vanha ystävä, lentäjä Wyman (Keith David) ja tämän pieni lentsikka. Kuinka ollakaan, pilotti saa matkalla sydänkohtauksen ja selviytyminen on täysin kiinni melkein (siis muutama tunti on taivaalla kuitenkin tuurilla opiskeltu) lento- ja suunnistustaidottomista Sarasta ja Jacksonista. Ja aivan kuin tämä ei riittäisi, radiokin hajoaa ja taivaanrannasta nousee vielä myrsky.

Ruotsalaisella rahalla tuotettu ja Mikael Marcimainin ohjaama Horizon Line on yksi vuoden typerryttävimmistä toimintadraamoista.

Pikkuisen nimeä käsikirjoittamalla 10 Cloverfield Lane -elokuvan (2016) hankkineiden Josh Campbellin ja Matt Stueckenin rustaama tarina on kaiken uskottavuuden ulkopuolella kaukana liitelevä selviytymiseikkailu, jonka erottaa sadoista kaltaisistaan ainoastaan sen femiininen päähenkilö. Ensimmäinen puoli tuntia kuluu tuskastuttavan hitaasti kun kliseistä kasattua romanssia lämmitellään matkailumainosposeerauksilla. Kaksi seuraavaa näytöstä taas keikutaan studiolla vihreän seinän edessä ja yritetään tuulikoneen edessä näyttää hätää kärsivältä.

Jokainen asia ja pääparin suunnittelema yritys väännetään katsojalle rautalangasta, ja lopullisesti logiikka lähtee lapasesta ja fysiikan ja luonnonlait unohdetaan, kun konetta aletaan tankkaamaan ulkopuolelta käsipelillä. Samaten finaali nousee yhdeksi vuoden naiiveimmista, joka vielä sokerikuorrutetaan viittauksella Titaniciin. Horizon Line olisi taatusti tullut valkokankaille ilman b-leffojen esiinmarssin mahdollistanutta koronavirustakin, sillä se on ruotsalaisen SF Studiosin ensimmäinen englanninkielinen elokuva, ja yhtiöllähän on vahva jalansija Suomessa myös maahantuojana.

Pääparin, Allison Williamsin ja Alexander Dreymonin on turha odotella palkintoja roolisuorituksistaan, mutta ei Horizon Line heidän tekosiinsa tai tekemättä jättämiseen kaadu, vaan ämpäriälyttömään käsikirjoitukseen. Monien hyvienkin kuvien veteraani Keith David piipahtaa sanomassa muutaman elämän viisauden.

Muutamasta nätistä kuvasta ja kekseliäämmästä kamerakikasta huolimatta Horizon Line on pelkkää pullaa, vailla ensimmästäkään omaa ajatusta tai ideaa.