Kolme kuukautta on kulunut siitä, kun Vaaran perheen supersankarit, isä Ilu (Graig T. Nelson), äiti Elli (Holly Hunter), lapset Ilona (Sarah Vowell) ja Esa (Huckleberry Milner) sekä Hyytäjä (Samuel L. Jackson), kukistivat pahan Syndroomaan ja pelastivat maailman. Nyt vastassa on silkkaa tuhoa tekevä Raivaaja (John Ratzenberger), jonka jahtaaminen aiheuttaa Metrovillen suurkapunkiin kuitenkin niin mittavan hävityksen, että yleinen mielipide kääntyy supersankareita vastaan, ja Ihmeperhe joutuu hyllytetyksi. Helppiä tarjoaa teknologiamoguli Voitto Taival (Bob Odenkirk) ja tämän sisko Eveliina (Catherine Keener), jotka haluavat Ellin massiivisen mainoskamppanajan kasvoksi ja palauttamaan sankareiden kunnia. Kun Elli promotoi Neiti Rajattoman hahmossaan, vaimolleen kateellinen Ilu jää kotiin hoitamaan lapsia, joka onkin hieman maailman pelastamista hankalampi homma, varsinkin kun perheen pienimmän, Jaska-vauvan (Eli Fucile), kyvyt ja voimat ovat vasta kasvamassa. Samaan aikaan uusi, ennen näkemätön uhka on kasvamassa yllättävällä suunnalla.

Disney/Pixarin kultasormi, kahdella Oscarilla (Ihmeperhe (2004), Rottatouille (2007)) palkittu ohjaaja/kirjoittaja Brad Bird tuntuu viihtyvän niin animaatoiden kuin live-elokuvankin parissa, miehen cv:stä kun löytyy molempia, kuten alkuaikojen keikka tv-hitti Simpsoneissa, Rautajätti (1999), Ihmeperhe (2004), Mission Impossible - Ghost Protocol (2011) ja Tomorrowland (2015). 14 vuoden tauon jälkeen Bird palaa nyt ”piirrettyjen” pariin jatko-osalla Ihmeperhe 2.

Birdin kirjoittama tarina ottaa etäisyyttä ensimmäiseen, vaikka yhtäläisyyksiäkin luonnollisesti piisaa. Ellin ottaessa visuaalisesti huikean hienot toimintajaksot enemmän haltuunsa, hillitöntä huumoria saadaan kuviin seurattaessa Vaaran perheen arkea, Isä-Ilun yrittäessä ottaessa vastuuroolia ja kasvattaa katrastaan. Hauskimmat hetket tarjoaa vastuttamattomasti hekotteleva Jaska-vauva, tämän opetellessa uudenlaisia, paikoin vaarallisiakin supervoimiaan. Piristävää on myös perinteisten sukupuoliroolien kääntäminen ja vahvan naishahmon nosto fokukseen supersankarielokuvissa. Sanomaakin toki löytyy, Birdin varoitellessa saarnaamatta liiallisen luoton tietotekniikkaan synnyttävän aivan uudenlaisia ongelmia. Tarkkasilmäiset bongaavat lukuisia viitteitä moniin Pixarin omiin elokuviin, sekä tietenkin myös merkkisarjan A113, joka esiintyy jokaisessa yhtiön elokuvassa, ja on kunnianosoitus Kalifornian Taideinsitituutin luokkahuoneelle, missä iso osa firman animaattoreista ovat opiskelleet.

Melkein kaikki alkuperäiset ääninäyttelijät palaavat hommiinsa, ja tekevät aivan yhtä hyvää työtä kuin aiemminkin. Graig T. Nelsonin, Holly Hunterin, Samuel L. Jacksonin johdolla uusina hahmoina kuullaan mm. Bob Odenkirkia, Catherine Keeneria, sekä Isabella Rossellinia ja Jonathan Banksia. Ohjaaja Brid antaa jälleen äänensä Vaaran perheen ihmepukujen suunnittelijalle, Ednalle.

Kivan tasokkaassa Suomidubissa äänensä hahmoille antavat jo ekasta esityksestä tutut Sasu Moilanen (Ilu), Rinna Paatso (Elli), Petteri Summanen (Hyytäjä) ja Inkeri Wallenius (Edna). Mukana ovat myös Krista Kosonen, Antti J. Jokinen, Joonas "Chewbacca" Suotamo, Jon-Jon Geitel ja Paavo Kerosuo.

Ennen elokuvaa nähdään Domee Shin lyhäri Bao, supersymppis kertomus japanilaisperheen äidin tyhjän pesän syndroomasta, jonka tekemä taikinanyytti herää eloon.

Ihmeperhe 2 meni lipputulojensa perusteella heittämällä superluokkaan yli miljardin dollarin tuotolla, kolmantena Pixar-elokuvana Toy Story 3:n (2010) ja Doria etsimässä (2016) jälkeen, joten on täysin mahdollista, ja odotettavaakin, että konseptia tullaan vieläkin jatkamaan. Ja mikäpä jatkaessa, sillä Ihmeperhe 2 tarjoilee hauskaa, näyttävää ja hiukan jännääkin mahtiviihdettä ihan koko perheelle.