Vuosi on kulunut siitä, kun Englannin salaistakin salaisemman, mutta silti itsenäisen agentuurin, Kingsmanien, uusi ykkösnyrkki Eggsy (Taron Egerton) pelasti maailman ja hurmasi Ruotsin kruununprinsessa Tilden (Hanna Alström). Elo on mukavaa, kunnes megalomaaninen psykopaatti, maailman suurinta huumekartellia kovin ottein johtava Poppy Adams (Julianne Moore) räjäyttää Kingsmanien päämajan ja heittää globaalin ultimaattumin. Maailman jo kertaalleen pelastaneet Eggsy ja Merlin (Mark Strong) päätyvät yhteistyöhön jenkkikollegoiden, Statesmanien, kanssa. Rehvakkaat amerikkalaiset, Tequila (Channing Tatum), Whiskey (Pedro Pascal), Ginger Ale (Halle Berry) ja Champ (Jeff Bridges) sekä hillitymmät, mutta tarpeen niin vaatiessa vähintään yhtä tappavan tehokkaat brittiveljet joutuvat ottamaan käyttöön Tuomiopäivän protokollan, joka jo nimellään kertoo uhkaavan katastrofin laajuudesta.

Tämän hetken brittiohjaajien terävintä kärkeä edustava Matthew Vaughn debytoi megafonin varressa vuonna 2004 itse tuottamassaan viileässä trillerissä Layer Cake, jossa juuri ennen Bond -pestiään Daniel Craigin nimetön huumediileri etsi ulospääsyä rikosten maailmasta. Ohjaajan ura jatkui vuonna 2007 mainiollla fantasiaseikkailulla Stardust, jota seurasi kolme vuotta myöhemmin se virallinen läpimurto kansainväliseen menestykseen elokuvalla Kick-Ass. Ilmestymisvuotensa cooleimman kuvan jälkeen Vaughn teki erinomaista työtä X-Men -saagan parissa ja ohjasi yhden leffasarjan parhaista esityksistä, X-Men: First Class vuonna 2011. Ura jatkui hyvissä merkeissä 2014, jolloin ensi-iltaan tuli hypercool ja ronskin hilpeä Kingsman: Salainen palvelu, kansainvälisen vakoilun vaaralliseen maailmaan sijoittunut toimintapommi, joka esiteli maailmalle äärimmäisen tyylikkäästi pukeutuneet, mutta murhaavan tehokkaat Kingsman-agentit. Vaikka elokuva ei täysi superhitti ollutkaan, aina omaa tietään kulkeva Vaughn päätti tehdä rytinärainalleen jatkoa ja näin ensi-iltansa sai Kingsman: Kultainen kehä.

Kingsman 2 käy asiaan heti, eikä sen suuremmin sitten koipea kaasulta nostakaan. Lokaatiot vaihtuvat vauhdilla kekseliäillä matchcuteilla, toimintakohtauksissa on oma surrealistinen koreografiansa ja muutenkin meininki on, jos mahdollista, vieläkin roisimpaa kuin ensimmäisessä tykityksessä. Pelkäksi Bond-pastisiksi Kingsman on aivan liian hurja ja uniikki, röyhkeää ja roisia kielenkäyttöä ja rumaa väkivaltaa tulviva rymistely ylittää (tai alittaa) hyvän maun monessa kohdassa, mutta silti kokonaisuus pysyy hallitusti ohjaaja Vaughnin hanskassa, vaikka sitten vähän kieli poskessakin.

Edellisen Kingsmanin tavoin, myös Kultainen kehä pohjaa Kick-Assin originaalisarjiksen luoneen Mark Millarin yhteistyössä Watchmenin piirtäjän David Gibbonsin kanssa luomaan sarjakuvaan The Secret Service. Käsikirjoitus on Vaughnin ja tämän tuotanto- ja elämänkumppanin Jane Goldmanin käsialaa.

Vaikka jenkkitukia onkin hommattu nimekäs rivi, keikka on silti ehdottomasti Kingsmanien. Taron Egerton jatkaa Eggsyna yhtä katunokkelin ottein kuin aiemminkin, eikä yhtään heikommaksi jää Mark Strong, joka vetää ehdottomasti yhden vuoden tyylikkäimmistä lähdöistä. Eniten esiin pukkaa sivustalta Pedro Pascalin letaalia lassoa taiten heilutteleva Whiskey ja Halle Berryn analyytikko Ginger Ale. Julianne Moore revittelee kunnolla 50-luvun Happy days -nostalgiaan kilahtaneena Poppyna, ja parhaat naurut tarjoilee Sir Elton John omana itsenään. Niin, ja Colin Firthin Harry ei olekaan kuollut.

Kaiken isommin ja tyylikkäämmin tekevä Kingsman: Kultainen kehä on, ykkösen lailla, jälleen annos anarkistista adrenaliinia toimintaelokuvien takapuoleen.