Vuosikymmen on vierähtänyt misogynistisen alkoholistin ja taparikollisen Willie Soken (Billy Bob Thornton) elämässä, mutta mikään ei ole muuttunut paremmaksi. Pikkupojasta nuoreksi mieheksi kasvanut tolkunhäivä Thurman Merman (Brett Kelly) pyörii yhä Willien kiusaksi jaloissa, mutta muuten parhainakin päivinä elo on pelkästään perseestä. Kaikki muuttuu, kun retku saa kasan rahaa ja kutsun jouluksi Chicagoon, jossa odottaa muutamakin suuri yllätys. Vanha rikoskumppani ja vihamies Marcus (Tony Cox), sekä tämän kanssa kimppaan lyöttäytynyt Willien äitimuori Sunny Soke (Kathy Bates), jotka suunnittelevat rullaavansa Hastingsien hyväntekeväisyysjärjestön joulupotin ja tarvitsevat Willien apua.

Mark Watersin Paha pukki 2 on luonnollisestikin jatkoa Terry Zwigoffin yllärihitille Paha pukki vuodelta 2003. Meininki on pitkälti nytkin saman kaltaista, läppä sysimustaa ja tohelointi pahimmillaan makaaberin kieroutunutta, mutta myös niin kieli poskessa tykitettyä, että törkymöykkyjen sekoilu hauskuttaa väkisinkin. Ryyppäämisen ja rälläämisen vastapainoksi taustalla kulkee myös todellinen joulun ilosanoma antamisesta ja saamisesta, jonka tosin jokainen ymmärtäköön haluamallaan tavalla. Paikoin meininki on niin ronskia, ettei voi kuin ihmetellä elokuvien ikärajoja määritteleviä virkaihmisiä, mutta kaippa he sitten paremmin tietävät, mikä on hyväksi 12-vuotiaalle?

Billy Bob Thornton on kuin kotonaan ultrakyynisen ihmisvihaaja Willien parkkiintuneissa nahoissa, laukoen kirosanoilla ja törkeyksillä kuorrutettuja loukkauksia kaikille ja kaikelle, ikään, rotuun tai sukupuoleen katsomatta. Paljoa ei jää jälkeen myöskään hillittömän Kathy Batesin äiti-Soke, joka on vähintään yhtä pervo addikti kuin jälkikasvunsakin. Lyhytkasvuinen Tony Cox saa luonnollisesti kärsiä sadoista kääpiövitseistä, mutta pääsee itsekin kyllä rokottamaan muuta jengiä. Brett Kellyn iloinen idiotti Thurman tuo touhuun lämpöä ja inhimillisyyttä, kaikkien muiden osanottajien ollessa enemmään tai vähemmän vialla päästään. Christine Hendricks nähdään osattomia auttavan järjestön keulakuvana Dianena ja Ryan Hansen tämän umpikierona aviomiehenä Regentina.

Roisi, räävi ja poliittisesti äärimmäisen epäkorrekti joulukomedia hyvään huonoon makuun. Huumorintajuttomat mielensäpahoittajat pysyköön kaukana teatterista.