Kesä 1979, pieni Pößneckin kaupunki eteläisessä Itä-Saksassa, lähellä Baijerin rajaa. Strelzykin perhe, insinööri-isä Peter (Friedrich Mücke), äiti Doris (Karoline Schuch) sekä lapset, teni-ikäinen Frank (Jonas Holdenrieder) ja pikkupoika Fitscher (Tilman Döbler) suunnittelevat pakoa lännen puolelle. Ensimmäinen yritys kuumailmapallolla menee mönkään, ja kun virkavalta pääsee vielä hankkeesta perille, alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan rakentaa uusi pallo, ennenkuin Stasin miehet mustissa nahkatakeissaan kolkuttelevat ovien takana. Apua tulee tutulta Wetzelin ompelun taitavalta pariskunnalta, Gunterilta (David Kross) ja Petralta (Alicvia von Rittberg), joka onkin tarpeen, sillä valtaa pitävien väsymätön vahtikoira, everstiluutnantti Seidel (Thomas Kretschmann) on joka hetki askeleen lähempänä totuutta.

Pako muurin takaa on Michael Bully Herbigin ohjaama, tuottama ja osittain käsikirjoittama, tosipohjainen jännäri, joskin nimeltään harhaan johtava, sillä Strelzykit ja Wetzelit hankkivat pakoaan kaukana Berliinin muurista.

Kit Hopkinsin, Thilo Röscheisenin ja Herbigin rustaamassa tarinassa on mukana kaikki käänteet ja kliseet, joita tämän kaltaiselta elokuvalta voi odottaakin. Hetki hetkeltä lähemmäksi pääsevä, resursseiltaan ylivertainen vihollinen, alituinen salailu lähimpienkin ystävien voidesa olla ilmiantajia sekä ehkä se tutuin koukku, perheen teinipojan rakkaus naapurissa asuvan, yli-innokkaan Stasi-agentin tyttäreen, joka asettaa molemmat perheet tulilinjalle.

Yhtä kaikki, alkuperäiseltä nimeltään Ballon paljon kertova trilleri pyrkii realistiseen ajankuvaan ja autenttiseen ahdistukseen, ja onnistuukin toimissaan paikoin mukavasti. Aihepiiristä on tehty jo kymmeniä elokuvia ja tv-sarjoja, joiden joukossa Pako muurin takaa sijoittuu mukavan korkealle, jääden silti gemeren loistavasta kärkiteoksesta, Florian Henckel von Donnersmarckin upeasta elokuvasta Muiden elämä (2006).

Kaikki näyttelijät tekevät kelpo työtä, osaten tuoda jatkuvan pelon ja epäilyksen ilmapiirin aidosti valkokankaalle. Mielenkiintoisin hahmoista on kansainvälisesti menestyneen saksalaisnäyttelijä Thomas Kretschmannin periksiantamaton Seidel, joka on vannoutuneesta valtion puolustamisestaan huolimatta tolkun mies.

Peruspätevä jännäri, josta olisi helpolla voinut tiivistää muutamankin minuutin, jolloin kokonaisuus olisi ollut vieläkin tehokkaampi.