Woodsboro, Kaliformia, nyt. Nuori Tara Carpenter (Jenna Ortega) saa puhelun, jossa käheä-ääninen mies kyselee kauhuelokuvista. Hetkeä myöhemmin Tara joutuu maskinaamaisen puukkojunkkarin hyökkäyksen kohteeksi ja päätyy sairaalaan. Paikalle kiitää Taran vanhempi sisko Sam (Melissa Barrera), jolle paluu kotikaupunkiin on yllätyksiä täynnä. Kun hyökkäykset eskaloituvat sarjaksi rumia murhia, tieto tapahtuneesta kiirii myös Woodsboron 1990-luvun puolivälissä sattuneen verilöylyn eturivissä todistaneen poliisi Dewey Rileyn (David Arquette) korviin, joka kontaktoi asiasta myös ex-vaimoaan Galea (Courteney Cox) ja Ghostface Killerin hyökkäyksistä aiemminkin ansiokkaasti hengissä selvinnyttä Sidney Prescottia (Neve Campbell). Kolmikon on palattava kotiin ja jälleen kerran kohdattava verinen menneisyytensä.

Vuonna 1996 Wes Cravenin ohjaama ja Kevin Williamsonin kirjoittama Scream tuuletti mukavasti ummehtuneita horrorhimmeleitä yhdistellen verisiä hengiltäottoja nokkelasti sanailevaan nuorisogenreen, muistutellen myös katsojia tasaisin väliajoin kauhuelokuvien säännöistä ja kliseistä. Sama kaksikko jatkoi myös 1997 ensi-iltansa saaneen jatko-osan Scream 2 parissa, joka onnistui laventamaan tarinaa ja olemaan vieläkin nokkelampi jatkuvassa leffatrivian viljelyssä. Vuonna 2000 ensi-iltaan tuli Scream 3 Cravenin jatkaessa yhä ohjaajana, Williamson jätti keikan Ehren Krugerin käsiin, mutta lopputuloksena oli kaikkien pettymykseksi vain halpa ja tympeä kopio originaaleista. Vuonna 2015 pois nukkunut kauhuguru Wes Craven potki kuollutta hevosta vielä 2011, mutta Scream 4 menestyi niin heikosti, että suunnitelmat osista 5 ja 6 haudattiin kaikessa hiljaisuudessa.

Nyt soppaa ovat keittämässä kokoon kaksikko Matt Bettinelli-Olpin ja Tyler Gillett, joilta homma käy melkein yhtä mallikkaasti kuin edellisessäkin elokuvassaan, maanmainiossa ja hillittömän brutaalissa kauhukomediassa Ready or Not vuodelta 2019. Kokeneen James Vanderbiltin (Zodiac (2007), Hämmästyttävä Hämähäkkimies (2012), The Amazing Spider-Man 2 (2014) ja Guy Busickin (Ready of Not) kirjoittama Scream on tavallaan uudelleenlämmittely, mutta myös suhteellisen suora jatko Scream 4:lle. Murhaaja ja tämän potentiaaliset kohteensa keskustelevat yhä kauhuelokuvista ja dialogissa viljellään niin todellisia horroreita kuin myös analyyseja kuvitteellisesta elokuvasarja Stabista, jonka ensimmäinen osa näki päivänvalon elokuvassa Scream 2.

Fiksusti ohjaajat pitävät Scream-saagan originaalin tähtikolmikon Campbell, Cox ja Arguette etäämmällä tarinan keskiöstä, antaen uusille kasvoille (ja uhreille) tilaa päivittää surmasarja nykyhetkeen. Jokaisella nuoremmalla pelurilla tuntuu olevan joku kytkös alkuperäisen murhasarjan tehneelle Billy Loomisille (Skeet Ulrich), ja vaikka osa motiiveista mahdolliseksi murhaajaksi ovatkin kauempaa haettuja, asetelmat istuvat kokonaisuuteen kivasti perinteitä kunnioittaen. Ja kunnioituksesta puheen ollen, Scream 2022 vilisee paitsi selviä viitteitä aiempiin osiin, myös kauniita kumarruksia ja hatun nostoja alkuperäisen saagan ohjaajalle Wes Cravenille. Hyvää on myös tarkkaan hallittu tasapaino verisen väkivaltakuvaston ja humoristisempien keventeiden välillä, jotka pitävät Screamin vahvasti täysiveristen kauhuelokuvien puolella.

Nuorisojengi pärjää hommassaan ihan hyvin, vaikka vipuvoima onkin veteraanikolmikon harteilla, joista hienoimman vedon tekee yllätten David Arguette Deweyna, joka onnistuu tuomaan aiemmin vähäteltyyn roolihahmoonsa aimoa annoksen koskettavuutta ja aitoutta. Ensimmäisestä Screamista tutut Matthew Liilard, Jamie Kennedy, Henry Winkler ja Drew Barrymore eivät näy kuvissa, mutta antavat äänensä kuuluviin.

Aina joskus jatko-osat ja remaketkin onnistuvat, vaikka niitä tehtäisiinkin vuosikymmeniä alkuperäisten jälkeen. Scream on hyvä esimerkki siitä, kuinka tosissaan työhönsä paneutuvat ja genrensä ymmärtävät tekijät onnistuvat kierrättämään ja uuttamaan uutta verta jo tyhjäksi luultuun leffasarjaan. Koronasta huolimatta hienosti lippuluukuilla menestyneelle Screamille on luvassa myös jo jatkoa, sillä Scream VI on jo saanut studiolta vihreää valoa ja sen tuotantoa Bettinelli-Olpinin ja Gillettin ohjauksessa pitäisi aloitella jo tulevana kesänä.