Brittiläisen Samin (Colin Firth) ja amerikkalaisen Tuskerin (Stanley Tucci) rakkaus on kestänyt jo kaksi vuosikymmentä, mutta nyt suhde on tulossa päätökseensä. Syy ei siihen ole kummassakaan miehessä, vaan Tuskerin sairastamasta varhaisesta dementiasta, joka uhkaa pikkuhiljaa syödä pois miehen persoonan ja jättää jäljelle vain raihnaisen kuoren. Pari matkaa pitkin Englanin järviseutua tavatakseen vielä kerran ystäviä ja sukulaisia, ja samalla nähdä vielä heille niin tärkeät ja rakkaat paikat. Kun matkan varrella paljastuu, että Tusker on tehnyt suunnitelman ottaa oman kohtalonsa avaimet pois sairaudeltaan ja päättää itse missä ja milloin matka päättyy, miesten on vielä kerran pysähdyttävä perimmäisten asioiden äärelle ja miettiä yhdessä mikä on tärkeintä elämässä ja ennen kaikkea, sen jälkeen.

Katsojalle, joka on henkilökohtaisesti joutunut kokemaan lähipiirissään dementian tai Alzheimerin vaikutuksen, Harry Macqueenin kirjoittama ja ohjaama Supernova iskee lujaa, vaikka aivan yhtä vaikuttava kokemus se on myös tavalliselle elokuvissa kävijälle.

Paikka paikoin varsinkin dialogiltaan hiukan liiankin kirjallinen draama, ei mikään sateenkaaren väreissä kimalteleva homodraama, vaan kaunis ja koskettava kuvaus rakkaudesta, menettämisestä ja uskosta ihmiseen. Vaikka pääparina ovatkin kaksi aikuista miestä, asia tarinan takana on universaali ja voi koskettaa ketää tahansa meistä. Macqueenin rauhallinen ja paljon tulkeilleen ja pienille eleille tilaa antava ohjaus on varmaotteista, jota omalta osaltaan tukee upeasti Dick Popen maisemista kuin pittoreskeja maalauksia luova kameratyöskentely.

Vaikka elokuvassa puhutaan paljon, sen voima löytyy hiljaisuudesta, niistä hetkistä, jolloin sanoilla ei ole voimaa kuvailla tunnetta, vaan siihen tarvitaan katse, kosketus ja ymmärrys.
Ja näitä hetkiä tulkitsemaan Colin Firth ja Stanley Tucci ovat yksinkertaisen loistavia. Herrat itse asiassa aloittivat matkansa Supernovassa päimvastaisissa rooleissa, mutta luettuaan tekstiä yhdessä, he päättivät ehdottaa ohjaajalle vaihtoa, johon Macqueen näytteen kuultuaan heti suostuikin. Kummankin työstä kaikuu kokemus ja ymmärrys roolihahmoa ja tämän valintoja kohtaan niin vahvasti, ettei ketään muita komeljanttareita Samin ja Tuskerin rooleihin voisi enää edes kuvitella. Pippa Haywood on Samin sisiko Lilly.

Supernova ei tule kukkoilemaan katsojatilastojen kärjessä, mutta sen luulisi nappaavan muutamankin ehdokkuuden ja palkinnon parhaita näyttelijäntöitä palkittaessa.