Kolmekymppinen Julie (Renate Reinsve) etsii elämälleen suuntaa, rakkautta, uraa ja identiteettiään. Töitään ja kiinnostuksensa kohteita kuin hiusten väriä vaihtavan Julien löytöretkellä itseensä rinnalla kulkee kaksi miestä, 15 vuotta tätä vanhempi sarjakuvapiirtäjä Aksel (Anders Danielsen Lie) ja barista Elvind (Herbert Nordrum), joiden synnyttämässä ristiaallokossa ei ole helppoa seilata. Päätöksiä tulevaisuuden suhteen on kuitenkin tehtävä, mutta ovatko ne oikein, vain aika näyttää.

Joachim Trierin Oslo-trilogian (Reprise (2006) ja Oslo, August 31st (2011)) päättävä, kahden Oscarin ehdokas (paras käsikirjoitus ja paras kansainvälinen elokuva) The Worst Person in the World on kerännyt maailmalla ansaittua suitsutusta ja täysin aiheesta.

Trierin ja tämän luottokumppanin Eskil Vogtin kanssa kirjoittama, prologin ja epilogin kanssa 14 osaan jakautuva episodi-elokuva on tarkkanäköinen syväluotaus nykyajan arkeen, yhtä ennakoimaton kuin elämä itse iloineen ja suruineen.

Trierin tapa kertoa Julien matkasta neljän vuoden ajalla on orgaanista, yhtä impulsiivista kuin sen päähenkilö Juliekin. Vaikka eri episodit tuntuvat aluksi tyystin irralisilta, kokonaisuudesta kasvaa koherentti kokemus: tarina todellisista ihmisistä ja todellisesta elämästä, jossa mikään ei tunnu keinotekoiselta. Vaikka Trierin näkökulma tapahtumiin onkin harkitun kevyt ja humoristisen hyväksyvä, The Worst Person in the World käsittelee myös äärimmäisen vakavia ja kipeitä asioita, joita vääjäämättä ihmiseloon erottamattomana osana kuuluu. Myös teknisesti se on vakúuttavaa tekemistä, matka halki pysähtyneen kaupungin tuo tarinaan fantasiankin piirteitä, jotka maustavat realismia sekä suolalla että sokerilla.

Cannesin elokuvafestivaaleilla parhaan naispääosan palkinnon saanut Renate Reinsve on kaiken dynamo, sydän ja sielu, roolissaan tyystin alasti ja aito, kuin itseään esittäisi. Yhtä vahva osuus onnistuneesta lopputuloksesta on myös miehiä Julien elmässä esittävillä Anders Danielsen Liellä sekä Herbet Nordrumilla.

127 minuutin matka Julien mukana on tekemisen arvoinen, täynnä iloja ja suruja, aivan kuten elämän kuuluukin olla.