Elokuva

Eräs 1970-luvun suosituimpia televisiosarjoja oli Onnen päivät, joka nostalgisessa hengessä seurasi nuorison elämää ja kasvamista aikuisuuteen yhdysvaltalaisessa pikkukylässä 1950-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin aika oli kypsä alkaa haikailla vastaavasti 1970-lukua, kun Kolmas kivi auringosta -sarjan taustalla olleet Bonnie ja Mark Turner ideoivat vähemmän mielikuvituksellisesti nimetyn komediasarjan 70's Show. Tiettävästi sarjalle oli tarjolla useitakin vaihtoehtoisia nimiä, mutta lopulta kaikkien käyttämä nimitys siitä 1970-luvun sarjasta jäi lopulliseksi nimeksi. Nimi ei kuitenkaan televisiosarjaa pahenna. Hyvin kirjoitettu ja näytelty sarja nousi suosituksi jo ensimmäisellä tuotantokaudellaan 1998-99 ja suosio vain kasvoi toisen tuotantokauden myötä seuraavana vuonna.

Onnen päivien tavoin myös 70's Show keskittyy seuraamaan pikkukaupungissa asuvaa teinien joukkoa. Toisella tuotantokaudella sarjan perusjengi yhä kokoontuu ja viettää aikaansa Eric Formanin (Topher Grace) kellarissa. Eric ja naapurissa asuva Donna (Laura Prepon) muodostavat sarjan keskeisimmän parivaljakon. Miltei koko ikänsä naapureina asuneet nuorukaiset löysivät suhteessaan aivan uusia ulottuvuuksia jo ensimmäisen tuotantokauden kuluessa. Toisen tuotantokauden edetessä heidän suhde syvenee ja samalla mutkistuu entisestään. Samaa voidaan sanoa myös hieman yksinkertaisen Michael Kelson (Ashton Kutcher) ja rikkaasta perheestä lähtöisin olevan pintapuolisen Jackie Burkhartin (Mila Kunis) suhteesta, joka saa kokea myötä- ja varsinkin vastoinkäymisiä. Oman panoksensa tähän ihmissuhdevyyhteen tuovat Formanien taloudessa tätä nykyä asuva Onnen päivien Fonzien hengenheimolainen Steven Hyde (Danny Masterson) ja Ericin kevytkenkäinen, yliopistosta potkut saanut isosisko Laurie (Lisa Robin Kelly). Unohtaa ei sovi myöskään edelleen enimmäkseen koomisena sivuhahmona olevaa ulkomaalaista vahvistusta Feziä (Wilmer Valderrama), joka paikallista kulttuuria tuntemattomana onnistuu laukomaan ulkopuolisen silmin nähtyjä huomioita Amerikasta, siellä vallitsevasta populaarikulttuurista ja elämänasenteista ylipäätään.

Sarjan nuoret näyttelijät olivat uusia ja tuntemattomia kasvoja, joilla ei ollut juuri lainkaan aiempaa näyttelijäkokemusta. He onnistuivat rooleissaan mainiosti jo ensimmäisellä kaudella, mutta toisen kauden myötä he tuntuvat omaksuvan henkilöhahmonsa entistä paremmin, mikä näkyy lopputuloksessa. Kokemusta tarinaan tuovat Ericin ja Donnan vanhempia esittävät pitkän linjan näyttelijät. Ericin sairaanhoitajaäiti Kitty (Debra Jo Rupp) on suvaitsevainen, mutta pidättyvä. Hänen isänsä Red (Kurtwood Smith) on entinen sotaveteraani, joka haluaa kasvattaa lapsensa, varsinkin Ericin, kovalla kurilla. Toisinaan syntymäkodissaan vierailevaa Ericin siskoa Laurieta (Lisa Robin Kelly) Red kohtelee hellävaraisemmin. Donnan vanhemmat, Bob (Don Stark) ja Midge (Tanya Roberts) ovat aikaansa seuraavia ja innostuvat helposti kaikista uusista muotivillityksistä.

Ajatus omaa identiteettiään ja seksuaalisuuttaan hakevista teini-ikäistä kertovasta tilannekomiikkaan pohjautuvasta sarjasta ei ole erityisen uusi tai omaperäinen. 70's Show onnistuu vakuuttamaan nokkelien kirjoittajien ansiosta. Sarjassa käsitellään hyvin universaaleja asioita, jotka eivät ole varsinaisesti sidotut aikaan tai paikkaan. Vastakkaisesta sukupuolesta ja popkulttuurista kiinnostuneita nuoria on ollut jo iät ja ajat. Tämän vuoksi 70's Show ei kadota ajankohtaisuuttaan vuosien kuluessakaan. Sarja sidotaan kuitenkin tiukasti 1970-lukuun tavalla, joka herättää nostalgisia ajatuksia tuon aikakauden eläneiden mielissä. Puvustuksen ja muodin ohella kertomuksen ovat ajassa kiinni myös juonen tasolla tuoden esiin 1970-luvulle tyypillisiä ilmiöitä.

Sketsimäisestä rakenteestaan huolimatta 70's Show:ssa on myös suurempi tarinallinen kokonaisuus, jota seurataan koko sarjan keston ajan. Toisella tuotantokaudella suuremmat kuviot nytkähtävät aimo askelen eteenpäin ja antaen vihjeitä tulevasta. Sarja lainaa kuvastoa laajasti populaarikulttuurista ja taiteesta. Mainiona esimerkkinä toimii viittaus juuri pinnalle nousseeseen Bruce Leehen, jonka viimeiseksi jäänyt elokuva Enter The Dragon oli ajankohtainen juuri toisen tuohon aikaan. Oman väriläiskänsä visuaaliseen ilmeeseen tuovat hippityyliset, 1970-lukuun hyvin istuvat välianimaatiot pastellisävyisine kukkineen ja sydämineen. Kokonaisuutena 70's Show on hauskaa viihdettä, jonka hersyvät ja sympaattisen mieltä lämmittävät henkilöhahmot vetävät katsojan puolelleen.

Tekniikka
Uudehkon televisiosarjan voisi olettaa olevan teknisesti korkealaatuista jälkeä. Normaalitelevision kuvasuhteella 1.33:1 esitetty kuva onkin varsin terävää erityisesti lähikuvissa, mutta usein laajemmissa otoksissa kiusallinen yleinen pehmeys syö tarkkuutta. Myös ajoittainen liikesumeus heikentää yleisvaikutelmaa. Sarjassa runsaasti esiintyvät kirkkaat värit toistuvat mainiosti. Dolby Digital 2.0 -ääniraidalla ei ole tilatehosteita. Musiikki soi kuitenkin varsin mallikkaasti stereofonisena ja dialogi soljuu selkeästi.

Lisämateriaali
Julkaisu ei sisällä lisämateriaalia.

Yhteenveto
Nostalgishenkinen 70's Show on yllättävän piristävää tilannekomediaa. Nimensä mukaisesti 1970-luvulle sijoittuvan, nostalgisen sarjan pääosissa on joukko aikuisuuden kynnyksellä olevia nuorukaisia. Loistavat käsikirjoitukset ja mainiosti rooleihinsa sopivat näyttelijät takaavat hauskoja hetkiä ensimmäisestä jaksosta alkaen.