Elokuva
Kun 17-vuotiaan Joshus ”J” Codyn (James Frecheville) äiti kuolee heroiinin yliannostukseen, nuori mies saa turvapaikan isoäitinsä Janinen (Jacki Weaver), jota myös Smurffiksi kutsutaan, luota. Mamman luokse kokoontuu päivittäin myös J:n sedät, huumekaupalla tuhtia tiliä tekevä Graig (Sullivan Stapleton) ja raakoihin ryöstöihin erikoistunut Pope (Ben Mendelsohn), tämän kumppani Barry ”Baz” Brown (Joel Edgerton) sekä nuori Darren (Luke Ford), josta poliisia henkensä edestä pakoileva Pope suunnittelee itselleen manttelinperijää. Ja Melbournen poliisin pahamaineista ryöstöryhmää kannattaakin paeta, sillä lainvalvojat ovat ottaneet oikeuden käsiinsä niin tylyllä tavalla, että koko yksikköä ollaan nyt valtiovallan suunnalta hajoittamassa. J tapaa uusilla kulmilla myös Nickyn (Laura Wheelwright), ikäisensä tyttölapsen, jota kuitenkin vetää puoleensa pimeämmät voimat ja varsinkin heroiini, mitä mummolasta on usein vapaasti saatavilla. Kun Codyjen ja poliisin yhteenotto päättyy yhden perheenjäsenen tylyyn teloitukseen, patriarkka Pope julistaa avoimen sodan yhteiskunnalle ja koston kierre nielaisee kohta jokaisen. Kahden tulen välissä risteilee vanhempi etsivä Nathan Leckie (Guy Pearce), joka näkee J:ssä jotain vielä pelastamisen arvoista ja tarjoaa tälle mahdollisuutta irtiottoon.

David Michôdin käsikirjoittama ja myös esikoisenaan ohjaama Animal Kingdom on rauhallisesta kerronnastaan ja hitaasta kehtittelystään huolimatta järisyttävän rankka läpivalaisu rikollisuuden kulkemisesta suvussa. Syystäkin Sundancen festivaaleilla viime vuonna kansainvälisen kilpailun pääpalkinnon voittanut elokuva tunkeutuu syvälle katsojan mieleen yksinkertaisin keinoin. Realistinen valaisu ja staattinen kuvaus pitävät tapahtumat toden tuntuisina, kamera seuraa rauhallisesti tapahtumia ja keskusteluja arkipäivän sattumuksista käydään perheen parissa verkkaan paksulla aussimurteella. Fyysistä väkivaltaa parituntisessa krimikronikassa on yllättävän vähän, mutta silti kuoleman uhka ja kalman löyhkä leijuu kaiken päällä koko ajan. Ihmisistä, sairaita tai ei, alkaa välittämään matkan varrella, vaikka jo kaukaa näkee, ettei heistä kaikki pääse ehjin nahoin kalkkiviivoille.

James Frechecville tekee ensimmäisessä elokuvaroolissaan mieleenpainuvan roolisuorituksen sulkeutuneena J.nä, joka ei maailmasta muuta tahdo kuin pienen palan onnea ja rakkautta. Monien laatuleffojen veteraani Guy Pearce on sympaattinen etsivä Leckie, joka koko ajan raaistuvien tapahtumien keskelellä yrittää pitää viattomat hengissä ja säilyttää itse samalla ihmisyytensä. Ylitse muiden kohoavat Ben Mendelsohnin pelottavan aidosti hahmottelema psykoottinen Pope, jonka jokainen siirto voi koitua läsnäolijoille kohtalokkaaksi sekä Jackie Weaverin raivoisa rooli koko perhettä suurella sydämellä johtavana mamma Smurffina, jonka tekemiä päätöksiä omiensa puolesta on kovin vaikea ymmärtää.

Antony Partosin score on syntikkapohjaista fiilistelyä, joka tuo tilanteisiin oman maukkaan lisänsä.
Surullisista teemanpätkistä hetkessä uhkaavaksi murinaksi tai kaoottiseksi ujellukseksi vaihtuva musiikki luo aivan omanlaisensa atmosfäärin muutenkin valtavirrasta onnistuneesti erottuvaan elokuvaan.

Yhteenveto
Ravisteleva ja rankka kuvaus yhden rikollisperheen elämästä ei välttämättä tyydytä actionfanaatikkojen verenjanoa, mutta pysyy tunnelmaltaan silti pitkään mielen sopukoissa.