Elokuva

Toinen kausi jatkuu suoraan siitä, mihin ensimmäinen loppui. Galactican komentaja Adama (Edward James Olmos) taistelee elämästään Kobolin porteilla jouduttuaan ammutuksi omalla komentosillallaan cyloniksi paljastuvan “Boomer” Valeriin (Grace Park) toimesta. Presidentti Roslinin (Mary McDonnell) jouduttua valtajuonittelun takia telkien taakse komentoryhmässä seuraavana oleva eversti Tigh (Michael Hogan) joutuu epätavalliseen tilanteeseen, johtavaan rooliin. Kovista otteistaan tunnetun Tighin päätökset ovatkin kysyttyä valuuttaa, sillä yleisen kaaoksen lisäksi hän ajautuu vastakkain cylonien suurhyökkäyksen kanssa.

Kiihkeän ja nopeatempoisen alun lomassa tarina valottaa komentaja William Adaman ja eversti Saul Tighin ystävyyden taustoja. Ajassa siirrytään taaksepäin miesten ensitapaamiseen asti, jolloin molemmat olivat pelkkiä rivimiehiä.  Luonnollisesti myös muiden roolihahmojen, kuten Lee Adaman (Jamie Bamber) ja Starbuckin (Katee Sackhoff) menneisyyttä kartoitetaan syvemmin. Kauteen on saatu sopivasti sulautettua draamaa toiminnan sekaan, eikä kerronta eksy missään vaiheessa liiaksi sivujuoniinsa takaumien kanssa.

Ykköskaudesta tutun kaavan mukaisesti sarjassa käydään loputonta sotaa cylonien kanssa, valtataistelua poliitikkojen ja militäärin välillä sekä tavallisen kansan keskinäistä henkistä kestävyyskamppailua kylmässä avaruudessa. Puhtaan toiminnan vastapainona on runsaasti taustajuonittelua, salaliittoja, petoksia ja kasvavaa piinaa vainoharhaisuuden äärirajoille asti. Boomerin kohtalo on vaakalaudalla salamurhan ja raskauden takia. Jännitystä nostaa tulevan  esikoisen (puoliksi ihminen ja cylon) lisäksi myös presidentti Roslinin yhä heikentyvä terveydentila. Moraalikysymykset, tunnesiteet, velvollisuudet ja uskollisuus aiheuttavat mustan aukon, jonka edessä moni joutuu tekemään erittäin vaikeita päätöksiä.

Galactican totista liipasimen painamista keventää edelleen musta ja lakoninen huumori, joka nousee esille normaalien sotilasletkautuksien lisäksi erityisesti vastakkaisten luonteiden välisissä erimielisyyksissä. Kaiken kaikkiaan palkeiden lepatusta on kuitenkin toisella tuotantokaudella vähemmän tarjolla. Päähuomion vie laivaston arkipäiväisyys, jolle on mm. omistettu kokonainen jakso reality-tv-dokumentin keinoin. Yritys tuoda tapahtumat lähemmäksi katsojaa onnistuu, ja tuloksena on fiktiivisestä ympäristöstään huolimatta yllättävän uskottava kokemus. Osasyynä toimivaan keitokseen on eri toten sarjan inhimillisyys: päähenkilöiden paheet, epävarmuus ja heidän tekemänsä virheet. Vastapainona toimivat luonnollisesti sankarilliset hetket tunnelatauksineen, jotka ovat taidokkaasti rakennettu.

Ensimmäisen kauden suurimpia ongelmia on onnistuttu tällä kertaa välttämään. Gaius Baltarin (James Callis) ja #6:n (Tricia Helfer) pitkästyttävät ajatusleikit saavat vähemmän huomiota ja kohtauksien tempoa on tiivistetty astetta toimivammaksi. Lisäksi jokseenkin merkityksettömiksi osoittautuneita Caprican tapahtumia on mukana enää muutama, ja nekin ovat enemmän pääjuonen sisältöä tukevia.

Galactican 20 uutta jaksoa vievät ihmiskunnan viimeisen laivaston kohti synkempiä hetkiä. Ikäviä asioita sattuu, eikä kenenkään päätä turhaan silitellä. Adrenaliinilla pumpattu avaruusmatka tarjoaa tukun yllättäviä juonenkäänteitä, jotka iskevät kiinni täysin odottamatta ilman minkäänlaista varoitusta. Pitkään tähtisumun takana oikeaa hetkeään odottaneet tapahtumat ilmestyvät myös vihdoin tutkalle. Sisäinen epävarmuus cylonien soluttautumisesta ja kanssatoverien oikeasta identiteetistä kalvavat sarjan päähenkilöitä edelleen.

Sarjan parasta antia ovat edelleen väkevä tunnelma, kiihkeät toimintakohtaukset ja niiden upea toteutus. Tavaramerkiksi muodostuneet kameran zoomaus ja panorointi kesken tapahtumien toimii kuin äkkijarrutuksen aiheuttama kieppi viholaisen taakse. CGI:n taso on huippuluokkaa ja niitä katsellessa unohtaa helposti tuijottavansa oikean kuvan sijaan keinotekoista bittivirtaa. Audiovisuaalisesti Battlestar Galactica tarjoaakin erittäin laadukasta ja dynaamista jälkeä. Yleinen rakeisuus kuvassa vähentää synteettisyyttä ja tekee kokemuksesta arkisemman, vaikka isoksi projisoituna näkymä elääkin välillä turhan paljon.

Selkeitä heikkouksiakin on muutama. Omituisuudet juonen logiikassa aiheuttavat ihmetystä, kun kauden edetessä muutamia rankasti alleviivattuja asioita siirretään turhan kevyesti sivuun. Suurin osa näistä käänteistä kohdistuu presidentti Roslinin asemaan ja tohtori Gaiuksen hahmoon. Muuten dynaamisen vahva kokonaisuus kärsii harmittavasti muutamasta todella epäuskottavasta tekijästä. Samalla Galactican tuottajat ovat aliarvioineet niin sarjan fiktiivistä rahvasta kuin itse katsojaakin. Loppua kohden edetessä edellä mainittu korostuu ja jättää toivomisen varaa tulevaan.

Kuva
Anamorfinen 1.78:1-suhteinen kuva on laadultaan hyvää luokkaa. Tarkoituksenmukaista rakeisuutta on edelleenkin mukana, mutta tämä häiritsee ainoastaan muutaman kerran ja tällöinkin vain kuvan ollessa isoksi projisoitu. Galacticalla värit ovat kylmän valjut ja arkiset, mikä luo onnistuneesti kuvaa ruostuvasta metallista. Capricalla ja muilla planeetoilla kontrastit kääntyvät edelleen kaakkoon, mikä pistää silmään turhana tehokeinona. Kameratyöskentely ja CGI:t ovat huippuluokkaa, eivätkä notkahda keskinkertaiseksi missään vaiheessa.

Ääni
Galacticaa dynaamisempaa ja muhkeampaa Dolby Digital 5.1 –ääntä on vaikea löytää. Kirkkaasti yläpäätä ja dialogia erotteleva sekä ponnekkaasti alhaalta jyrisevä ääniraita tuntuu ja asettaa katselutilan seinäkenteet koville. Taistelun tiimellys ja runsas lyömäsoittimien käyttö ruokkii etenkin LFE-kanavaa kiitettävästi. Päällekkäisten äänimassojen aiheuttamaa puuroutumista ja tasapaksuutta ei ole havaittavissa.

Alkuperäistä Galactica-teemaa on edelleen ikävä.

Lisämateriaali
Koko kauden kattavan boksijulkaisun kuudesta DVD:stä lisämateriaalille on omistettu peräti yksi kokonainen levy. Mukana on kuitenkin vain reilu tunti poistettuja kohtauksia, joten tuotannon koon ja tason huomioiden odotukset jäävät kauas täyttymyksestään.

Haastatteluja ja making of -materiaalia jää todella kaipaamaan.

Yhteenveto
Battlestar Galactican toinen tuotantokausi on edellistäkin parempi ja onnistuu välttämään aikaisempia virheitään kiitettävästi. Väkevän toiminnan lomassa henkilöhahmoja viedään rakentuvasti eteenpäin ja koko laivueen elämä tulee tutummaksi. Toimintaa ja draamaa on edelleen yhdistelty sulavasti, eikä kauteen osu heikkoja hetkiä juuri lainkaan. Kokonaisuutena tarina muuttuu synkemmäksi sisältäen tukun todella yllätyksellisiä käänteitä.

Muutamista epäloogisuuksistaan huolimatta Battlestar Galactican toinen tuotantokausi tarjoaa parasta scifiä mitä on televisiosarjoissa tähän päivään mennessä nähty. Jatkoa jää odottamaan enemmän kuin kärsimättömänä.