Fysiikan lakien mukaan maa vetää meitä puoleensa voimalla, jonka aiheuttama kiihtyvyys on keskimäärin 9,80665m/s². Samoihin oppeihin perustuu fakta, jossa kahden yhteen törmäävän kappaleen toisiinsa vaikuttava voima on yhtä suuri, riippumatta kappaleiden tila-, massa- tai nopeuseroista. Täsmälleen samat lait todistavat myös sen, että paras huumori tulee Brittein saarilta.

Vuonna 1998 ilmestynyt Big Train toi yhteen eräitä Englannin kuumimpia koomikoita. Sarjasta vastanneet Arthur Mathews ja Graham Linehan ovat tuttuja nimiä Father Ted - ja Fast Show -sarjojen luojina. Sketsikokoelman useita eri rooleja tulkitsevat muun muassa Mark Heap (Spaced), Simon Pegg (Spaced, Shaun of the Dead), Kevin Eldon (Comedy Nation), Amelia Bullmore (I’m Alan Partridge) ja Julia Davis (Comedy Nation). Big Train sai jatkoa vielä toisen tuotantokauden verran neljä vuotta myöhemmin, 2002. Kaksi vuotta eteenpäin, ja kummatkin kaudet sekä kasa lisukkeita ilmestyivät tupla-DVD:lle.

Big Train edustaa huumorityylissään peribrittiläistä luokkakuntaa, jossa tilanteet tai henkilöt ovat usein täysin absurdeja muuten tavallisessa ympäristössä. Esimerkkinä sarjan aloittava sketsi, jossa englantia puhuva turisti ei ymmärrä vierailtavan maan kieltä, englantia. Hyvinkin yksinkertainen idea naurattaa etenkin lopun punchlinen jälkeen, ja sketsi toimii erinomaisena avauksena hienoon sarjaan. Muissa vitseissä nähdään muun muassa Gibbin veljekset (aka The Bee Gees) villin lännen taistossa, jockeyta jahtaava Prinssi, ranskaa puhuvia kilpikonnia, pommeja purkavia flamenco-tanssijoita, seksikkäitä nukkeja, ilkeitä hallitsijoita kotiaskarissa ja paljon, paljon muita unohtumattomia ja hulvattomia hahmoja sekä tilanteita.

Vaikka mitään varsinaista yhteistä linjaa ei kausilla ole, on niissä havaittavissa lievä kauden mittainen juoni. Ensimmäisellä kaudella kyseinen juonirakennelma on aivan selvä. Jokaisessa jaksossa seurataan aivan hillitöntä World Championship Stare Out -kisan 43. loppufinaaleja, jonka juontavat Phil Cornwell ja Barry Davies. Paitsi jo täysin mielettömän idean, on vitsin juju sen piirretyt (ja usein täysin liikkumattomat) osallistujat. Nauruhermot ovat alati räjähtämispisteessä juontajien selostaessa hurmioissaan kuvaruudun tapahtumia. Toisella kaudella ei ole näin selvää pidempiaikaista sketsiä, mutta klassikkoelokuviin panostetaan sitäkin enemmän. Gladiatorin Maximus saa vierellensä progerokkia syntikoillaansa soittavan Keith Emersonin, Hitchcockin alkuperäinen vuoden 1963 klassikkotrilleri ei suinkaan ollut The Birds vaan The Working Class, ja eversti Kurtz oli oikeasti vaipunut vielä syvemmälle pimeyteen kuin Apocalypse Now uskalsi paljastaa.

Kuten monille sketsisarjoille on tapana käydä, myös Big Train kärsii epätasaisesta onnistumisprosentista. Onneksi prosenttimäärä on kuitenkin lähempänä sataa. Useammat vitseistä uppoavat ja kovaa, mikä on varsin harvinaista komediapiireissä. Toki epäonnistumisia tai liiallisia pitkittämisiäkin löytyy, mutta suurimman osan ajasta jutut naurattavat. Toinen haittaava tekijä on sketsien päälle jätetty naururaita, joka on tosin melko lievä. Silti vitsit toimisivat paremmin ilman yleisön naureskeluja. Jaksojen jälkeen vain muutamat vitsit jäävät mieleen, mikä on varsin tyypillistä tällaisten ohjelmien kanssa. Kyseinen seikka pidentääkin Big Trainin ikää ja uudelleenkatseluarvoa entisestään.

Kuva
Julkaisun ensimmäinen kausi on 4:3-suhteessa ja toinen puolestaan anamorfisesti 1.78:1-suhteessa. Koko julkaisussa kuvan laatu on sketsisarjaksi hyvä. Suurin ongelma on sahalaitaisuus, mutta muuten tarkkuus, värit ja kontrastit ovat kohdallaan. Kunhan ei lähde odottamaan mitään referenssitasoa, niin ei tule myöskään pettymään. Jaksojen sketsit on myös jaoteltu omiksi kappaleiksi, mikä nopeuttaa ja helpottaa lempikohtausten löytämisessä.

Ääni
Dolby Digital 2.0 -ääniraita ei ihmeitä lupaile, mutta hoitaa homman kotiin. Dialogi kuuluu kauttaaltaan selvästi, ja julkaisu sisältää englanninkielisen tekstityksen sitä kaipaaville. Satunnaiset musiikkinumerot toistetaan niin kuin ne oli tarkoitettukin, ja ylimääräiset häiriötekijät on raidalta saatu pois.

Lisämateriaali
Kommenttiraita – Äänessä ovat sarjan tekijät, ja he jakavat koko kuusituntisen verran triviaa sarjasta, kuvauspaikoista, näyttelijöistä ja yleisesti hauskuuttavat toisiaan.

Levy 1:

Deleted Scenes (30:54) – Kyseessä on itse asiassa kokonainen jakso alku- ja lopputeksteineen, sekä lyhyempi kolmen sketsin yhtenäinen kokoelma Sledgbyn taistelusta, jossa sadat kanat ja ihmiset kuolivat verisessä yhteenotossa.

Levyltä löytyvät vielä tuotantogalleria ja osan ryhmän jäsenten hauskahkot biografiat.

Levy 2:

Deleted Scenes (13:27) – Kymmenen poistettua vitsiä, jotka toimivat samalla osumaprosentilla sarjan kanssa. Suurin osa naurattaa, mutta muutamat jäävät hieman vaisuiksi.

German Sketch – Kolme sketsiä Geht’s Noch -sarjasta, joka on näiden perusteella Big Trainin identtinen saksalaisversio.

- Surgeon Phonecall (1:58)
- Wanking Office (3:59)
- Boss Phobia (1:06)

Lopun kruunaa vielä tuotantokuvagalleria ja toinen puolisko humoristisista biografioista.

Yhteenveto
Big Train edustaa ylpeänä brittihuumorin perinteitä, ja tekee sen taidolla. Lahjakkaiden koomikoiden vetämä sketsisarja sisältää lukemattomia hauskoja hahmoja ja tilanteita, jotka eivät anna armoa vatsalihaksille. Vitsit viedään reilusti yli, ja niiden absurdisuus on verrattavissa loisteliaan Monty Python -porukan sketseihin. Julkaisu sisältää sarjan molemmat kaudet yksissä kansissa lisämateriaalin kera.