Elokuva
On vuosi 2002, ja kuusivuotias Mason Evans (Ellar Coltrane) tekee siskonsa Samanthan (Lorelei Linklater) ja äitinsä Olivian (Patricia Arquette) kanssa muuttoa uudelle paikkakunnalle Houstoniin. Isä Mason Sr. (Ethan Hawke) vakuuttaa pojalleen, että vaikka perhe onkin eronnut, hän pysyisi heidän elämässään mukana, oli asuinpaikka sitten missä päin maailmaa tahansa. Vuodet vierivät, ihmisuhteet alkavat ja päättyvät, toiset ilon ja toiset surun kautta, mutta matka jatkuu ennalta määrättömänä, jokaisen luodessa oman tulevaisuutensa. Kun kalenteriin kääntyy vuosi 2012 ja Mason täyttää 18 vuotta, ilojen, menestyksen ja rakkauden, mutta myös surujen ja ongelmien täyttämä elämä saavuttaa yhden lakipisteensä, kun vastuu vanhemmilta siirtyy lopullisesti itselle. Tusina vuosia on häviävän pieni osanen kaikkeudessa, mutta Masonin elämässä se on ajanjakso, joka muovaa ja muokkaa hänestä sen, mikä hänestä on joskus tulevaisuudessa tuleva.
Rakkautta ennen -trilogialla (1995-2013), joka seurasi nuoren pariskunnan suhteen kehittymistä ja perheen muodostamista omaperäisellä tavalla, maineensa sementoineen Richard Linklaterin Boyhood on uniikki aikamatka nuoren pojan kasvuun ja elämään kahdentoista vuoden ajanjaksolla. Vuosien 2002 ja 2013 noin vuoden välein kuvatut periodit linkittyvät saumattomaksi kuvaelmaksi lapsen kasvusta normaalin ongelmallisen nuoruuden kautta kohti täysi-ikäisyyttä ja aikuista itsestään vastuun ottamista. Samalla Boyhood käsittelee universaalisti koko perhettä koskettavia ongelmia, joihin kuuluvat kulttuurisista lähtökohdista huolimatta myös katalat varjopuolet mielenterveys-, alkoholi- ja huumeongelmineen, mutta, kuten oikeastikin, mukaan mahtuu myös ne kaikki katkeransuloiset tapahtumat ensimmäisestä ihastuksesta rakastumiseen ja musertavaan luopumiseen tuskaan. Vaikka tapahtumat ovat arkipäiväisiä ja jokaista joskus koskettaneita, joillain maagisella tavalla Linklater ja varsinkin Coltrane tavoittavat sen tunnekeskuksen, joka avautuu vastaanottoon vain ja ainoastaan rehellisten elokuvien ansiosta.
Linklater piirtää erinomaisten näyttelijöiden avustuksella ainutlaatuisen kuvakirjan elämästä, ripotellen ajan virtaan saarekkeiksi niin tapahtumahetkille ominaisia musiikkiesityksiä kuin myös ulkoisten medioiden kautta todellisia tapahtumia (Harry Potterit, Facebook, USA:n presidentinvaalit), jotka antavat elokuvalle vahvan dokumentaarisen leiman, olematta silti päälleliimattua ja keinotekoista. Riskinotto yli vuosikymmenen kestäneen hankkeen kanssa on kannattanut, sillä Boyhood on 2000-luvun elokuvatapauksia, aito ja realistinen esitys aivan tavallisesta elämästä iloineen ja suruineen, ja juuri se tekee siitä niin kiehtovan ihmeellisen.
Patricia Arquette ja Linklaterin pitkäaikainen yhteistyökumppani Ethan Hawke tekevät vahvat ja uskottavat roolityöt erostaan huolimatta toistensa elämiin lasten kautta erottamasti kuuluvina vanhempina, mutta kokonaisuuden todellinen katalyytti ja ilmestys on Ellar Coltrane, jonka kautta Boyhood elää ja hengittää äärimmäisen uskottavasti. Yhtä lailla vahva panos on myös ohjaajan tyttären, Lorelei Linklaterin, roolityö Masonin siskona Samanthana, jonka oma kasvutarina pikkutytöstä nuoreksi naiseksi laajentaa kosketuspintaa tavoittamaan katsojakuntaa yli sukupuolirajojen.
Yhteenveto
Liki kolmetuntinen elämyselokuva kasvaa kollektiiviseksi kokemukseksi katsojan myötäeläessä Masonin matkassa kuin läheinen sukulainen, iloiten tämän onnistumisista ja tuntien tuskaa tämän kohtaamista suruista.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja