Elokuva
Los Angeles, 1928. Enkelten kaupunki elää kieltolain aikaa ja rikokset rehottavat, eikä media tunne kovinkaan suurta sympatiaa kovin ottein kansalaisiaan kohtelevaa virkavaltaa kohtaan. Hektisessä puhelinkeskuksessa ylennyspaineiden alaisena työskentelevä Christine Collins (Angelina Jolie) joutuu lähtemään vapaapäivänään töihin, mutta luottaa yhdeksänvuotiaaseen poikaansa Walteriin (Gattlin Griffith), että tämä pärjää muutaman tunnin yksinkin kotonaan. Kun Christine palaa kotiin, talo on tyhjä ja Walter kadonnut. Alkaa pitkä kiirastuli ja lehdistön kovin kannoin potkima poliisi tekee kaikkensa, ei pelkästään Walterin löytämiseksi, vaan myös kohottaakseen pahasti kärsinyttä julkisuuskuvaansa.

Kuukausien kuluttua tapahtuu läpimurto ja salamavalojen räiskeessä Christine saa ensin kuunnella poliisijohtaja James E. Davisin (Colm Feore) ylistyspuheita miehilleen ja sen jälkeen tapauksen ratkaisseen kapteeni J.J. Jonesin (Jeffrey Donovan) itsekehuisen retostelun kaupungin tinanappien ylivertaisuudesta. Kun poika vihdoin talutetaan Christinen eteen, hän on samalla sekunnilla varma siitä, ettei kyseessä ole Walter. Painostuksesta huolimatta Christine ei suostu olemaan hiljaa ja saa pian huomata, ettei rahan ja korruption hallitsemassa kaupungissa ole soraäänille sijaa: periksi antamaton naarasleijona diagnosoidaan harhaiseksi ja passitetaan pakkohoitoon. Ainoana tukenaan kovapäinen pappi Gustav Briegleb (John Malkovich), Christine aloittaa taistelun, joka lopulta järisytti Kalifornian oikeusjärjestelmää.

Changeling - Vaihdokas on Clint Eastwoodin 33. ohjaustyö (mukaan lukien myös henkilökuvalyhäri  The Beguiled: The Storyteller oppi-isä Don Siegelista (1971) ja episodit tv-sarjoihin Amazing Stories (Vanessa In The Garden, 1985) ja The Blues (Piano Blues, 2003)). Kaikkea turhaa viisaasti kaihtava tyyli luottaa käsikirjoitukseen ja sen tulkkeihin, näyttelijöihin, eikä sorru hetkeksikään ulkokohtaisiin seikkoihin tai pompööseihin tekniikalla briljeerauksiin. Eastwoodin taustalla jo vuosikaudet varmaa jälkeä tehnyt luottosakki, kuvaaja Tom Stern ja leikkaaja Joel Cox ovat Itäpuun koulussa kasvaneet arvostetuiksi ammattilaisiksi ja instrumenttiensa suvereeneiksi taitajiksi.

Suurelle maailmalle telkan scifi-sarja Babylon 5:n luojana tutuksi tulleen Michael J. Straczynskin käsikirjoitus on tehokas ja henkilöihinsä keskittyvä ultraääni, paljastaen pala palalta tositapahtumiin pohjautuvan tarinan, jollaista ei haluaisi uskoa todeksi. Straczynskin 20-luvun Los Angeles on samantapainen pahuuden pesä kuin James Ellroyn enkelten kaupunkiin sijoittuvissa, teurasjätteille löyhkäävissä korruptiokuvauksissa, joissa poliisi on parasta, mitä rahalla saa. Kaiken hyisen väkivallan ja rumuuden keskeltä Straczynski löytää kuitenkin myös hitusen toivoa, joka henkilöityy Christine Collinsin järkähtämättömään hahmoon.

Angelina Jolie tekee järisyttävän vaikuttavan roolin kiirastuleen kiskaistavana Christine Collinsina, joka on ennen kaikkea äiti, emo ja naaras, ja valmis mihin tahansa suojellakseen jälkikasvuaan. Monen monituisissa palkintoseremonioissa taatusti nähtävä roolisuoritus on yksi Jolien uran komeimmista ja onkin helppoa ymmärtää äitiyden ehdottomuuden kuvaamisen olleen se teema, jota näyttelijätär on lähtenyt sydänverellä tulkitsemaan. Mukavaa on myös nähdä John Malkovich pitkästä aikaa täysipäisen ihmisen roolissa, ja Eastwood kertoikin haastatteluissa etsineensä Malkovichille roolia elokuviinsa, aina parin ensimmäisestä yhteistyöstä, Tulilinjalla (In The Line Of Fire, 1993) lähtien. Monissa kuvissa konnakkeena kieroillut Colm Feore on osuva synkän poliisijohtajan rooliin, ja varsinaisena löytönä voidaan pitää tv:n kasvattamaa Jeffrey Donovania mihin tahansa valmiina kapteeni Jonesina, jolle omien virheiden myöntäminen ei ole alkuunkaan vaihtoehto.

Rohkaistuttuaan sävelkynänsä terävyydestä, Clint Eastwood loi unohtumattoman teeman elokuvaansa Armoton (Unforgiven, 1992), ja onkin siitä lähtien vastannut ohjaamisen, tuottamisen ja näyttelemisen lisäksi lähes poikkeuksetta myös elokuviensa musiikeista. Mestarillisen Menneisyyden otteen (Mystic River, 2003) jälkeen Klintun minimalistinen, vain muutamaan sointuun ja niiden variaatioihin luottava tyyli on osoittautunut täydellisen sopivaksi rauhallisen harkitusti tehtyihin filmatisointeihin. Läpi koko elokuvan Main Titlen yksinkertainen, mutta herkkä tapailu muuttuu aina kohtauksen vaatimalla tavalla, tullen erottamattomaksi osaksi kokonaisuutta. Upeat esitykset Ride To School, Where Do You Live/Who Are you, People Can`t Change ja I Want To Go Home ovat jokainen serkunsijaa lähempiä sukulaisia toisilleen ja viimeinen kruunu komealle scorelle on mielikuvituksettomasti nimetty End Title, jossa teemat ja tyylit saavuttavat saumattoman symbioosin.

Yhteenveto
Julma, mutta silti valoa synkkyydessäkin toiveikkaasti näkevä Changeling - Vaihdokas on taatun varmaotteista ja tarkkaan mietittyä elokuvaa, pala karmaisevaa historiaa, jonka muuttamiseksi tarvittiin loppujen lopuksi vain yksi nainen.