Elokuva
New Jerseyn kupeessa sijaitsevan Trentonin kaupungin entinen etsivä, oudon murhan vuoksi poliisivoimista pois potkittu Tom Cutler (Samuel L. Jackson) elättää itsensä ja tyttärensä Rosen (Keke Palmer) siivoamalla rikospaikkoja. Sotkuinen työ tuo leivän pöytään ja Cutlerista onkin kehittynyt alallaan vahva ammattilainen.
Samalla kun Cutler siivoaa pois kammottavimmankin konnankoukun jäljet, hän tekee mielestään myös sosiaalista työtä puhdistaessaan uhreja surevien omaisten sieluista samat tahrat kuin rikospaikaltakin. Vaaralliseksi likainen työ menee kun rutiinikeikan jälkeen Cutler saapuu palauttamaan murhan jäljistä siivoamansa rakennuksen avainta rikospaikalle ja oven avaakin talonsa tapahtumista tyystin tietämätön rouva Ann Norcut (Eva Mendes). Kerran poliisi, aina poliisi, tuumaa Cutler ja äkkää nopeasti joutuneensa keskelle pahaa salaliittoa. Entisen kollegan, etsivä Wallacen (Luis Guzmán) nuuskiessa koko ajan lähempänä, Cutler joutuu viimein kääntymään kerran hylkäämänsä partnerin, Eddie Lorenzon (Ed Harris) puoleen.

2000-luvun alku ei ole luvannut hyvää Harjolan Laurille Lohjalta. Sylvester Stallonen kanssa tehty tympeä "Rocky radalla"-pelleily Driven (2001), omaan näppäryyteensä tukehtunut Mindhunters (2004), jo lähtökohdiltaankin helvettiin tuomittu Manaaja: Alku (2004) sekä ihan hävettävän kamala The Covenant (2006) pitivät lahjakkaan miehen ”suoraan DVD-lle”-sarjassa, mutta nyt tunnelin päässä näkyy jälleen valoa. Vaikkei Cleanerkaan Renny Harlinin parhaaksi elokuvaksi nouse, se on vieläkin erinomainen The Long Kiss Goodnight vuodelta 1996, nousujohteisuutta on lamavuosien jälkeen jälleen havaittavissa. Ilman ensimmäistäkään erikoistehostetta Harlin antaa rapalana tarttuvan tarinan viedä, luottaa kekseliäitä kompositioita käyttävään kuvaaja Scott Kevanin ammattitaitoon ja nokkelasti kuvavirtaa pätkivän editoija Brian Berdanin vikkelyyteen. Kaikista turhista takaa-ajoista ja räiskyttelyistä riisutun Cleanerin kaksi voimakkainta tehokeinoa ovat varmaotteiset ja karismaattiset näyttelijät sekä esikoisensa kynäilleen Matthew Aldrichin mukavasti film noir -perinteitä kunnioittava käsikirjoitus.

Aldrichin kehittelemä juonikuvio antaa katsojalle runsaasti aikaa ajatella, samaistua henkilöihin ja ratkoa solmukohtia yhtä aikaa Jacksonin kanssa. Hahmoihin on kirjoitettu paksulla tussilla persoonallisuutta, empatiaa ja vikojakin, jolloin jokainen heistä tuntuu jotenkin tutummalta kuin perinteisemmät karskit kytät ja ison rahan taakse piiloutuvat poliitikot. Ja vaikkei loppuratkaisu nyt varsinaisesti maita mullistakaan, luulisi tulevaisuuden olevan Aldrichilla käsikirjoittajana turvattu. Richard Gibbsin perinteisiin luottava score hakee tarttumapintaa vanhoista noir-klassikoista, mutta ei muuten nouse mitenkään merkittäväksi osaksi kokonaisuutta.

Uskomattoman ahkera ja genrestä genreen vaivattomasti loikkiva Samuel L. Jackson on kokonaisuuden ehdoton dynamo. Vaikka Samillakin alkavat jo maneerit näkyä, silti herra ottaa jokaisen työtehtävän tarpeeksi vakavasti ja panostaa lopputulokseen kaikkensa. Jacksonin ehdottomuus valitsemissaan projekteissa näkyy usein myös kameran toisella puolella, sillä Cleanerinkin tapauksessa hän on toiminut myös tuottajana. Hyvää tukea Jackson saa vahvoista sivuosista, joissa taitojaan esittelevät parin viikon takaisessa Gone Baby Gonessakin kunnian vienyt Ed Harris sekä aina takuuvarma latinosivari Luis Guzmán. Eva Mendesin tehtävänä on epäkiitollisesti olla lähinnä mahdollisimman kaunis. Toinen poikamme maailmalla, venkula Peter Franzén piipahtaa kuvissa ikävänä passipoliisina, jolle taskulamppu ei ole pelkästään valaisin.

Renny Harlinin seuraava todellinen tulikoe alkaa ensi vuonna kun Mannerheimin kuvaukset pyörähtävät käyntiin.
Sitä ennen maestro tosin pullauttaa uunista ulos vielä ainakin yhden rymistelyn (karismavapaan vapaapainija John Cenan pääosittama 12 Rounds), sillä Hollywoodin kassatulosta Jumalana tuijottava hierarkia ei salli sen jäsenten pitää liian pitkiä taukoja, muuten tulee unohdus ja kotimatka voi alkaa.

Yhteenveto
Hieno paluu parrasvaloihin Suomen menestyneimmältä elokuvaohjaajalta. Tervetuloa takaisin, herra Harlin.