Crash on yksi vuoden 2004 persoonallisimmista amerikkalaisista elokuvista. Kolmella Oscarilla (muun muassa paras elokuva) ja kymmenillä muilla palkinnoilla yllättänyt Paul Haggisin taidonnäyte ilmestyi Suomessa kuitenkin vasta hiljattain. Useita ihmiskohtaloita kahden vuorokauden aikana yhdistelevä tarina antaa helposti mielikuvan episodielokuvasta, mutta aivan tavallisesta sellaisesta ei tällä kertaa ole kyse.
Tarina alkaa kun tien varrelta löydetään kuollut nuorukainen. Sen jälkeen siirrytään heti eilispäivän monimutkaisiin tapahtumiin, jotka ovat kyseiseen lopputulokseen johtaneet. Rian (Jennifer Esposito) autoon törmää aasialainen nainen, Jean (Sandra Bullock) ja Rick (Brendan Fraser) joutuvat ryöstön uhreiksi, persialainen kauppias yrittää ostaa asetta, mutta joutuu heitetyksi aseliikkeestä ulos, poliisitutkija Graham (Don Cheadle) saapuu rikospaikalle, missä mustat ja valkoiset ovat ammuskelleet toisiaan, ja rasistinen konstaapeli Ryan (Matt Dillon) leikittelee työssään ulkomaalaisten kustannuksella. Useat rasistiset teot johtavat ihmisten kohtaamisiin ja sattumanvaraiset tilanteet johtavat toisiin. Lopputuloksena päädytään moniin tilanteisiin, joissa henkilöt joutuvat kohtaamaan oman itsensä ja tekemään uusia ratkaisuja elämässään.
Chris Bridges (aka rap-artisti Ludacris) esittää yhtä elokuvan pahiksista, Anthonya. Toverinsa Peterin (Larenz Tate) kanssa kaduilla tallaava nuorukainen ei kaiketi ole keksinyt parempaakaan tekemistä. Ainakin mies tuntee rasismin osoittavan itseensä joka suunnasta, ja muuta valittamisen aihetta hänellä ei olekaan. Lemmenlaivan Isaac Washingtonia hauskasti ulkonäkönsä puolesta muistuttava Peter on kaveruksista se parempi puolisko, joka ei anna rasismin häiritä itseään aivan niin pahasti.
Erilaisia rikostilanteita ja onnettomuuksia peräkkäin ruudulle pukkaava Crash käsittelee rotusortoa Los Angelesin yössä. Mustat, valkoiset ja maahanmuuttajat ottavat yhteen monilla eri tavoilla, ja paikoin eri rotujen sortamista alleviivataan jopa hieman liioitellun tuntuisesti. Mistään mellakoista ei kuitenkaan ole kyse, vaan yhteenotot hoidetaan tyylikkäästi sanoja ja tekoja käyttäen. Ihmisrotujen välisiä tilanteita selvitellessä ei myöskään syytetä mitään tiettyä rotua olevia. Jokainen ihminen voi olla hyvä tai paha - rotuun ja ihonväriin katsomatta.
Juoni kulkee kuitenkin upeasti, ja käännekohdat yllättävät kohdissa, joissa niitä ei odota. Suuri näyttelijäkaarti tekee upeaa työtä, vaikka jokaiselle yksittäiselle hahmolle ei paljoa filmiaikaa olekaan suotu. Tämän vuoksi suuri osa hahmoista tuntuu jäävän myös hieman laihoiksi, vaikka asia ei näin olekaan. Tuntiin ja kolmeen varttiin on tiivistetty ainekset, joista olisi helposti saanut pidemmänkin tarinan, ja henkilöihin olisi mahtunut siten keskittymään enemmän. Tällöin elokuvaa olisi voinut verrata vaikkapa Magnoliaan (1999), tällaisenaan Crash kulkee omaa polkuaan, ja näin lyhyenä sen jaksaa katsoa mukavasti loppuun saakka.
Anamorfinen 2.35:1-suhteen kuva on perushyvää tasoa. Värit toistuvat keskinkertaisen hyvin ja kuva on kauttaaltaan tarkka, mutta joissakin kohtauksissa tummia sävyjä on valotettu liikaa harmaaksi. Kaupungin pimeillä kaduilla tummat sävyt toistuvat kuitenkin niin kuin pitää.
Kameratyöskentely on toimivaa, ja kuvasuunnittelu on hyvin tehty. Monesti kohtauksesta toiseen siirtymiseen käytetään toimivasti ovia ja varsinkin elokuvan hidastetuimmissa kohdissa kuvaus etenee kuin unelma.
Mark Ishamin musiikki on kaunista ja tyylikästä, ja ilman sitä tunnelma ei olisi mitä se on. Dialogi toistuu juuri sopivasti, ja äänimaailma on kaikin puolin tasapainossa, lukuun ottamatta sitä, että koko ääniraita on asetettu normaalia huomattavasti hiljaisemmalle. Autokolareista huolimatta subbariin ei ole paljon jytinää suotu, mikä olisi ehkä tuonut elokuvaan lisää kaivattua jynkkyyttä äänen puolesta. Ääniraita on tarjolla sekä Dolby Digital 5.1 - sekä DTS 5.1 -muodoissa.
Arvostelukopio ei ole myyntiversio, ja se sisältää lisämateriaalina ainoastaan oman trailerinsa lisäksi trailerit elokuviin The Big White, Lord Of War, Supercross, Good Night & Good Luck, The Matador sekä Match Point.
Myyntiversiossa on mukana lisäksi ohjaaja Paul Hagginsin esipuhe sekä kommenttiraita, Behind the scenes -dokumentti, musiikkivideoita sekä biografiat.
Crash on elokuva, joka tasapainoilee kauniisti julman aihepiirin ja pahuuden maisemissa, mutta etsii silti ihmisistä hyvää. Katselukokemus on hieno ja elokuva jättää jälkeensä melko tyytyväisen tunteen. DVD on teknisesti hieman keskitason yläpuolella, mutta turhan hiljaiselle säädetty ääniraita saattaa ärsyttää.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja