Renny Harlinin ura oli mukavassa nousukiidossa kaupallisesti sangen tuottoisien Die Hard 2 (1990) ja Cliffhanger (1993) -elokuvien jälkeen. Hänen maineensa kesti jopa Ford Fairlane - Rokkidekkari (1990) -leffan kaltaisen kaupallisen fiaskon. 1990-luvun puolivälissä Renny Harlin kuitenkin sai todellisen neronleimauksen: hän päätti tehdä Oscar-palkitusta näyttelijävaimostaan Geena Davisista varteenotettavan toimintatähden.

Ensimmäisenä yhteisenä hankkeena Harlin-Davis -pariskunta otti työstettäväkseen merirosvoseikkailun Cutthroat Island, joka Suomessa tunnetaan nimellä Kurkunleikkaajien saari. Konkurssin partaalla huojunut Carolco-studio syyti elokuvaan avokätisesti rahaa. 92 miljoonan dollarin budjetillaan vuonna 1995 valmistunut Cutthroat Island on yhä Harlinin uran kallein elokuva. Jopa kahteen kertaan filmatun Manaaja: Alku (2004) -filmin budjetti jäi 80 miljoonaan taalaan.

Cutthroat Island tunnetaan elokuvana, joka upotti Carolco-studion. Tämä on kuitenkin jossain määrin epäreilu syytös, sillä vakaviin talousvaikeuksiin ajautuneen Carolcon konkurssi oli 1990-luvun puolivälissä vain ajan kysymys. Tosin Cutthroat Islandin yli 80 miljoonan dollarin tappio kotimarkkinoilla epäilemättä joudutti asioiden kulkua.

Katastrofaalisen huonosta kaupallisesta menestyksestä huolimatta Cutthroat Island ei ole aivan toivoton elokuva, joskin sen heikkoudet jättävät elokuvan ansiot varjoonsa. Erinomainen draamanäyttelijä Geena Davis on jokseenkin hukassa merirosvokapteeni Morgan Adamsin roolissa. Koska toimintatähdiltä ei ole totuttu odottamaan mitään Shakespeare-tulkintoja, Davisin roolisuoritus ei leffaa kaataisi. Sen sijaan hänen vastanäyttelijänään nähtävä, täysin karismaton Matthew Modine tekee kaikkensa torpedoidakseen elokuvan. Pääparin välillä ei ole minkäänlaista kemiaa, vaan he kaahaavat läpi seikkailun kohtaamatta kertaakaan toisiaan kunnolla. Elokuvan luontevimmasta roolisuorituksesta vastaakin Davisin lemmikkiapinaa näyttelevä Finster. Frank Langella tarinan roistona tekee parhaansa päästäkseen samalle tasolle Dennis Hopperin tylyimpien suoritusten kanssa, turhaan.

Cutthroat Islandin juoni ei loista omaperäisyydellään: sekä Morgan Adams että hänen setänsä Dawg Brown (Langella) ovat Morganin isän jemmaaman aarteen jäljillä. Kalleuksien sijainnin paljastava kartta on revitty kolmeen osaan, joista yksi on Morganilla, yksi Dawgilla ja kolmas jossakin muualla. Kaiken lisäksi kartta on kirjoitettu kielellä, jota Morgan ei hallitse. Apu löytyy orjamarkkinoilta, lääkäriksi tekeytyneen ammattihuijarin William Shaw'n (Modine) muodossa. 

Vauhdikkaan ja aivottoman toiminnan ystäville Cutthroat Island tarjoaa parin tunnin annoksen toimintaa, tuoden hetkittäin mieleen jopa Astrid Lindgrenin klassiset Peppi Pitkätossu -tarinat. Morgan Adams on kuin aikuiseksi kasvanut Peppi - viekas merirosvolaivan päällikkö, joka pitää miehiä pilkkanaan. Elokuvassa nähtävä suurten purjelaivojen välinen tykkitaistelu puolestaan on eräs näyttävimmistä valkokankaalla nähdyistä meritaisteluista, vaikka ei erityisen realistinen olekaan.

Elokuvan käsikirjoitustiimistä löytyy kaikkiaan puolen tusinaa nimeä, joten sanonta "mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa" pitää taas kerran paikkansa. Renny Harlin on joskus todennut, että Cutthroat Islandia alettiin kuvata ennen kuin käsikirjoitus oli edes valmiina. Tämä on helppo uskoa lopputulosta katsellessa.

Kaksipuoleisen DVD:n ykköspuolelta löytyy elokuva yhdelle kerrokselle ahdettuna alkuperäisellä kuvasuhteella (2.35:1). Toiselle poskelle on sijoitettu 1.33:1-kuvasuhteelle silvottu versio, jota en luonnollisesti ole vilkaissutkaan. Alkuperäisen kuvasuhteen lisäksi laajakuvaversio ei ilonaiheita tarjoa. Anamorfisuudesta voi vain haaveilla, ja jokainen arvannee, miltä näyttää vuonna 1997 julkaistun DVD:n letterboxattu NTSC-kuva zoomattuna kaksi metriä leveäksi: aivan oikein, katselukelvottomalta. Siispä ohjaamme kuvan suosiolla 32" TV-ruutuun. Tässäkään koossa kuvassa ei ole kehumista. Sälekaihdinilmiön huomaa yli kolmen metrin etäisyydeltä näinkin pienestä kuvasta kiusallisen selvästi, kohinaa on vähintäänkin riittävästi eikä värien toistossa ole kehumista.

Jos kuva tuottaakin pettymyksen, on kiekon Dolby Digital 5.1 -ääniraita toista maata, kestäen vertailun jopa tuoreempien ryminäelokuvien kanssa. Dialogi hukkuu hetkittäin taustameteliin, mutta toimintakohtauksissa ääniraita toimii hienosti. Sekä surround-kanavat että subwoofer pääsevät näyttämään kykyjään suurten purjelaivojen ottaessa mittaa toisistaan.

Tarjolla on vain kaksi traileria sekä parin tekstiruudun verran taustatietoa elokuvasta.

Cutthroat Island on jossain määrin mainettaan parempi toimintaseikkailu, jonka suurimmat ongelmat liittyvät kehnoon käsikirjoitukseen ja näyttelijävalintoihin: Geena Davis ei ole Errol Flynn eikä Matthew Modinesta ole Olivia De Havillandin korsettiin. Elokuvan lavasteet, maisemat ja toimintakohtaukset ovat näyttäviä, mutta valitettavasti komeatkaan puitteet eivät korvaa onttoa käsikirjoitusta ja hengettömiä roolisuorituksia.

Tämä DVD:n aamunkoitossa julkaistu kiekko on kuvan osalta kehnolaatuinen, mutta ääniraita potkii mukavasti.

R2-alueella Cutthroat Island -DVD on julkaistu anamorfisella kuvalla, mutta ainakin Englannissa myytävä kiekko on joutunut sikäläisen sensuurin saksimaksi.