Elokuva
David Cronenberg on 2000-luvun alussa siirtynyt elokuvataiteessaan yhä kauemmaksi uransa alun groteskeista visioista ja lähestynyt aiempaa realistisempia aiheita. Ohjaajalle ominainen psykologinen ulottuvuus ja raju väkivalta eivät ole tosin kadonneet matkan varrella mihinkään, joskin pienen poikkeuksen kaavaan tekee A Dangerous Method. Psykoanalyysin syntymävuosiin sijoittuvassa draamaelokuvassa välienselvittelyt käydään puhtaasti mielten välillä ja verbaliikan avulla.

John Kerrin kirjaan A Most Dangerous Method: The Story of Jung, Freud, and Sabina Spielrein sekä sen pohjalta Christopher Hamptonin tekemään The Talking Cure -näytelmään perustuva elokuva seuraa psykoanalyysin syntyä Sigmund Freudin ja Carl Jungin ystävyyden kautta. Elokuva luo näiden kahden uranuurtajan sekä Sabina Spielreinin välille intensiivisen kolmiodraaman, jossa alitajuiset salat, tukahdutettu seksuaalisuus ja järkähtämättömät egot ajautuvat kohtalokkaalle törmäyskurssille.

Hamptonin itsensä rustailema käsikirjoitus nojaa paikoin liiaksi alkuperäiseen näytelmään, mikä näkyy usein turhan luentomaisissa kohtauksissa ja väkipakolla liitetyissä historiallisissa tapahtumissa. Siitä huolimatta A Dangerous Method on parhaimmillaan äärimmäisen kiihkeä dialogielokuva, jossa painostava tunnelma on miltei käsin kosketeltavaa. Varsinkin pääosamieskaksikko Michael Fassbenderin ja Viggo Mortensenin välisissä kohtauksissa on suorastaan kihelmöivää jännitystä, kun tuotteliaasti alkanut kollegasuhde rappeutuu hiljalleen yhä vihamielisemmäksi ja kilpailevammaksi. Molemmat näyttelijät omaksuvat historialliset roolinsa erinomaisesti, mutta ennen kaikkea Mortensen suorastaan katoaa Freud-hahmonsa taakse.

Spielrein ja häntä taidokkaasti esittävä Keira Knightley ei suinkaan jää ainoastaan seinäruusuksi kahden psykiatrin välillä, vaan on äärimmäisen tärkeä tekijä elokuvan dramaturgisessa kaaressa. Alkujaan Jungin potilaaksi määrätty Spielrein toimii kerronnallisesti paitsi psykoanalyyttisellä myös seksuaalisella tasolla, kun häntä hoitavan Jungin ja hänen välille syntyy kielletty seksuaalinen suhde. Elokuvan tematiikkaa peilaava intohimoinen suhde nähdään yhtaikaisesti osapuolien tarkastelemana kliinisenä tutkimuksena sekä tunteita vellovana riitasointuna. Tukahdutetun seksuaalisuuden purkautumisen kannalta pienessä mutta tärkeässä osassa nähdään Vincent Cassel pikavisiitin tekevänä Otto Grossina.

Vakuuttavien näyttelijäsuoritusten lomassa vähintään yhtä kouriintuntuvalla pieteetillä ohjaa Cronenberg, jonka visuaalinen silmä ja taidokas leikkaus pitävät kerronnan kiihkeänä tilanteen seesteisyydestä huolimatta. Apua kohtausten jäsentelyyn maestro saa kuvaaja Peter Suschitzkyltä ja leikkaaja Ronald Sandersilta, ja kolmikon kättenjälki onkin kauttaaltaan haltioittavaa seurattavaa. Lopullisen kruunun visuaalisuudelle antaa Howard Shoren tahdikkaat sävellykset, jotka elokuvan teemojen tapaan tuntuu syöpyvän suoraan alitajunnan tasolle.

Tekniikka
Julkaisun visuaalinen anti on puhdasta hunajaa silmille. Tasapainoinen kuva on terävyydeltään erinomainen ja värisävyiltään luonnollinen, mikä saa lukuisat kohtaukset näyttämään uskomattoman rikkailta. Kokonaisuus onkin kauttaaltaan priimaluokkaa.

DTS-HD MA 5.1 -miksaus ei ole dialogivetoisuudesta johtuen järin aktiivinen mutta ajaa asiansa varsin hyvin. Kanavaerottelu on kaikesta huolimatta suhteellisen elävä monien ulkokohtausten aikana, eikä tehosteissa muutoinkaan ole liioin valitettavaa.

Lisämateriaali
Kommenttiraidalla Cronenberg käy informatiivisesti lävitse omia aikomuksiaan ja elokuvan historiallisia aspekteja tavalla, joka iskostuu välittömästi lähelle mielihyvää tuottavaa aivolohkoa. Seikkaperäisen annin vastapainoksi on sitten vajaa kymmenminuuttinen mainosmateriaali, jossa osalliset kertovat rooleistaan/elokuvasta.

Yhteenveto
A Dangerous Method on vakuuttavan intensiivinen kolmiodraama, jossa intohimo, älykkyys ja ego luovat toisiinsa tiukasti nivoutuneen kudelman, jonka pohjalta psykoanalyysin juuret luodaan.