Elokuva
On vuosi 1995 ja kolme vuotta asumuserossa prinssi Charlesista elänyt prinsessa Diana (Naomi Watts) tapaa pakistanilaisen sydänkirurgi Hasnat Khanin (Naveen Andrews) ja rakastuu tähän. Ulkoiset paineet laittavat parisuhteen kuitenkin mahdottomaan tilanteeseen.
Loistavalla Hitler-kuvauksella Perikato (Der Untergang, 2004) kansainvälisen läpimurtonsa tehneen ohjaaja Oliver Hirschbiegelin Diana jää harmittavan tylsäksi läpijuoksuksi vuonna 1997 edesmeneen prinsessa Dianan elämän kahdesta viimeisestä vuodesta. Mielikuvitukseton esilletuonti näyttää Dianaa nukkumassa, syömässä aamiaista, soittamassa pianoa, puhumassa hyväntekeväisyystilaisuuksissa, esiitymässä tv:ssä, kävelemässä miinakentillä ja piilottelemassa lehdistöltä täysin vailla särmää ja sen suurempaa kuningasajatusta siitä, miten kaikkien jo valmiiksi tuntema traaginen tarina pitäisi kertoa.
Stephen Jeffreysin käsikirjoitus Kate Snellin kirjan Diana - Prinsessan viimeinen rakkaus kirjan pohjalta on tylsä luettelo tarkkaan raportoituja tapahtumia. Jos Hirschbiegel olisi rohkeasti valinnut elokuvalleen tyylin, vaikka sitten herttasarjamaisen hattaran tai kriittisemmänkin näkokannan, juttuun olisi syntynyt, vaikka kuinka keinotekoinenkin, kosketuspinta, mutta nyt Dianan traaginen tarina jää pelkäksi pinnaksi ilman syvyyttä tahi sisältöä. Syyttävää sormea ei elokuva esitä kertaakaan, vaikka paparazzit kuvataankin verenhimoisina laumaeläiminä, samalla kun prinsessan kuolemasta esitetyt salaliittoteoriatkin jätetään huomioimatta.
Naomi Watts tekee kovasti työtä ja onnistuukin paikka paikoin tavoittamaan sen musertavan yksinäisyyden, jota maailman seuratuin nainen sai varmasti elämässään kokea. Haasteellinen rooli olisi kuitenkin vaatinut myös särmää, ja nyt Wattsin sinällään ansiokas eläytyminen jääkin kauas esimerkiksi Meryl Streepin roolityöstä toisesta kuuluisasta brittinaisesta, Margaret Thatcherista elokuvassa Rautarouva (The Iron Lady, 2011), joskin Maggie oli jo eläessäänkin huomattavasti suolaisempi hahmo kuin Diana.
Lost -sarjan (2004-2006) Sayidina ikuisesti muistettava Naveen Andrews yrittää kovasti ahtaaksi kirjoitetussa roolissa Hasnatina, joka joutuu toden teolla punnitsemaan yksityisyyden ja julkisuuden eroja. Cas Anvar on Dianan kanssa samassa onnettomuudessa 1997 kuollut Dodi Fayed, Douglas Hodge Dianan hovimestari Paul Burrell ja Charles Edwards prinsessan yksityissihteeri Patrick Jephson.
Yhteenveto
Tylsä ja lattea historiantunti.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja