Elokuva
Bronx, New York, 1964. Vuosi John F. Kennedyn murhan jälkeen Amerikassa puhaltavat muutosten tuulet ja sellaisten mukana kulkee myös reilu ja rento pappi, isä Flynn (Philip Seymour Hoffman). St. Nicholasin katoliseen kouluun on juuri otettu ensimmäinen mustaihoinen oppilas, Donald Miller (Joseph Foster II), eikä isä Flynn halua, että tämä tuntisi itseään ulkopuoliseksi. Kun koulun rehtori, herran pelkoon ja fyysiseen kuriin luottava sisar Aloysius Beauvier (Meryl Streep) tulkitsee isä Flynnin ystävyyden hiukan liiankin läheiseksi oppilas Milleria kohtaan, pääsee, vaikka pyhässä tyyssijassa ollaankin, piru irti. Sisar Aloysiukseen ja siinä samassa tämän työnantajan Jumalan kaikkivoipaisuuteen mitään kyseenalaistamatta uskova sisar James (Amy Adams) asettuu tukemaan rajuja epäilyksiä ilmoille paiskovaa sisar Aloysiusta, ja isä Flynn saa huomata saaneensa vastaansa omiin epäilyihinsä sokeasti uskovan fundamentalistin, jonka kuohuttavia syytteitä vastaan ei voi taistella tavanomaisin asein. Sanasodasta aina vain hurjemmaksi ja kirkon hierarkiassa korkeammalle kohoava tahtojen taisto alkaa uhata koko yhteisöä, kunnes molempien osapuolten on tehtävä peruuttamattomia päätöksiä.

John Patrick Shanley ei ole kirjoittajana menettänyt teräänsä ja Doubt - Epäilys on syystäkin palkittu niin teatterimaailman Oscarilla Tonylla kuin huippuarvostetulla kirjallisuuspalkinnolla Pulitzerilla. Elokuvamaailmassa Shanleylla on meriittinä jo yksi Oscar (Kuuhullut (Moonstruck, 1987)) käsikirjoituksesta ja ohjaajanakin herra ehti vierailla kertaalleen elokuvassa Joe ja Tulivuori (Joe and The Volcano, 1990), josta eivät kuitenkaan pitäneet edes pääkaksikon Tom Hanks / Meg Ryan innokkaimmatkaan fanit.

Shanleyn ohjaustyyli on viipyilevää ja hidasta, kamera seuraa laiskoin liikkein suljetussa yhteisössä tapahtuvaa mielten myllerrystä staattisesti taltioiden. Vaikka kertomus sinällään tuntuukin vain pakkopullalta ennen finaalin vapautusta, kuin varkain Shanley ripottelee joukkoon koukkuja, jotka kerralla nieltyään katsojakaan ei voi enää olla täysin varmaa siitä, missä mennään. Tarttumapintaa elokuvan esittämiin pedofiiliepäilyihin antaa tietenkin myös rapakon takaa, ja muualtakin maailmasta, kantautuneet uutisoinnit katolisen kirkon pappien rikoksista laumojaan kohtaan.

Doubtin voima on ehdottomasti sen erinomaisessa pääkaksikossa, joista kumpaisenkin olettaisi pääsevän ehdolle monien palkintogaalojen pääosa-kategorioissa. Meryl Streepin sisar Aloysius on tulenpalava fundamentalisti, omien moraalikäsitystensä sokaisema, paholaismainenkin hornanhenki, joka järkähtämättä ja seurauksista piittaamatta ajaa uskon varjolla mahdollisuutta kieltää muutosten voima. Itse asiassa Streepin Oscar-ehdokkuudellakin huomioitu roolityö on siinä ja siinä, ettei se mene kaikessa karrikatyyrimäisyydessään jo överiksi. Philip Seymour Hoffmanin isä Flynn on sympaattinen ja oikeudenmukainen herran palvelija, jonka joutuminen käsittämättömien syytösten kohteeksi saa katsojankin nopeasti valitsemaan puolensa. Pääkaksikon aikaansaama sähkö tuntuu kihelmöivänä takariville saakka. Kolmas voittaja on Amy Adams, jonka sisar James on kirkasotsaisuudessaan juuri oikeista palikoista koottu, uskollinen palvelija, joka ei voisi koskaan edes epäillä johtajansa sanaa, saatikka tämän motiiveja.

Taru sormusten herrasta -trilogian sävellystyöllä kuolemattomuuden ansainneen Howard Shoren score on teemaan ja tapahtumapaikkaan, katolilaisuuteen ja kirkkoon sopivaa, henkevää musiikkia. Yksinäisten jousisoitinten vaikerrusta ja jylhien kuorojen mahtipontisia lyyrisiä osuuksia vaihdellen Shore luo kokonaisvaltaisen äänimaailman, joka tuo kristinuskon liki kuin öylätin. Vastapainona jylhyydelle Shore käyttää irlantilaisia mausteita, väliin veikeästi vingahtavaa haitaria ja kauniita teemoja näppäilevää akustista kitaraa. Komean scoren kohokohtia ovat kaunis Main Title, julmetun suureksi kasvava The Storm sekä samaa teemaa jatkava raivoisa Rage. Lopetuksen herkkä Justified summaa kokonaisuuden vahvasti plussalle.

Yhteenveto
Doubt - Epäilys ei jätä epäilyksen sijaa siitä, että kyseessä on tämän hetken ehkä arvostetuimpien näyttelijöiden taituroima draama, jossa metodi kirjoitetaan isolla ämmällä. Mutta kaikessa painostavassa ahdistavuudessaan sen suljettu maailma ei välttämättä ole paikka, jossa viihtyy yhtä ehtoollista pitempään.