Elokuva:
"I know you don't smoke weed, I know this, but I'm gonna get you high today, 'cause it's Friday, you ain't got no job and you ain't got shit to do!"
Aloitteleva elokuvaohjaaja F. Gary Gray ohjasi vuonna 1995 leppoisan hood-komedian Fridayn, jonka pääosissa pyörivät rap-tähti Ice Cube sekä moottoriturpana tunnettu Chris Tucker. Fridaysta on myöhemmin muodostununt minimaalisen genrensä eräänlainen moderni kulttiklasikko, joka on poikinut jo kaksi jatko-osaa, Next Friday (2000) ja Friday After Next (2002). Lienee sanomattakin selvää, että jatko-osat ovat vain kalpeita varjoja verrattuna alkuperäiseen elokuvaan. F. Gary Grayn debyyttiohjaus on kuitenkin ilahduttavan leppoisa komedia mustien kulmien arjesta. Myöhemmin mies on ohjannut muun muassa mainion The Negotiator (Neuvottelija, 1998) -elokuvan. Fridayn on käsikirjoittanut Ice Cube yhdessä DJ Poohin kanssa. Friday onkin jäänyt kaksikon ainoaksi toimivaksi kyhäilyksi.
Friday kertoo mistäpä muustakaan kuin perjantaipäivästä, idyllisellä mustalla asuinalueella South Centralin sydämessä. Graigin (Ice Cube) päivän päämääränä pitäisi olla työn etsiminen, mutta ulkona hengailu ja vaarallisiin huumekauppoihin sekaantuminen lienevät lähempänä totuutta. Syypäätä etsiessämme päädymmekin elokuvan toiseen arjen sankariin, Graigin kaveriin nimeltään Smokey (Chris Tucker). Smokey on nimensä veroinen mies ja ruohoa kuluu kuin leipää. Graig tyytyy katselemaan vain vierestä ja pudistelemaan päätään. Aluksi.
On elokuvassa, luojan kiitos, toki muutakin kuin sätkän käärimistä. Kuten komedioissa yleensäkin, on Fridaykin täynnä värikkäitä ja persoonallisia henkilöhahmoja. Korttelin kauhu Deebo (painija Tom "Tiny" Lister Jr.) dominoi koko yhteisöä ja kerää puukko kourassa kolehtia. Lähiöspurgu Ezal (Anthony Johnson) on ikuinen kiusankappale, joka ilmestyy aina paikalle, kun häntä vähiten kaivataan. Onpa soppaan heitetty myös melkeinpä pakollinen häntäheikkipastori, kääpiöistä nyt puhumattakaan. Yksi kutkuttavimmista hahmoista on varmasti Graigin isä (John Witherspoon), jonka persoonaa revitettiin myöhemmin jatko-osissa äärimmilleen.
"Are you prepared for Jehovah's return? 'Cause if you're not, we've got a pam... Well fuck you! Half-dead motherfucker. Come on, sister."
Friday on juonellisesti melko yksinkertainen. Huomattava osa elokuvasta vietetään enemmän tai vähemmän Graigin kuistilla, ihmettelemässä maailman menoa. Toisin kuin ehkä olettaisi, ei vauhti hyydy missään vaiheessa laahaavan tylsäksi. Dialogi on hersyvää ja tapahtumat hupaisia. Fridayn viehättävyys piileekin sen rennossa ja leppoisassa tunnelmassa. Elokuva rullaa hiljalleen pitkin perjantaipäivää kulmilla, jotka katsovat lauantaita täysin uusin silmin. Triviatietona mainittakoon, että elokuva on kuvattu vain kahdessakymmenessä päivässä ohjaaja F. Gary Grayn nuoruuden kotikorttelissa.
Chris Tucker tekee varmasti yhden parhaimmista roolisuorituksistaan, ja usein ärsyttäväksi mielletty loputon sanailu toimii loistavasti. Olihan Friday Tuckerin eräänlainen läpimurtoelokuva. Samaa voi myös sanoa Ice Cubesta, joka on, vastoin kaikkia odotuksia, onnistunut vakuuttamaan kohtuullisesti myös muissa rooleissaan, vaikka elokuvat ovatkin olleet tasoltaan vaihtelevia. Myös muu näyttelijäkaarti, johon kuuluu muun muassa Boyz n the Hoodista (1991) tuttu kaunokainen Nia Long, hoitaa hommansa moitteetta ja ylinäyttelemisen puolella luistellaan taidokkaasti. Myös ohjaaja tekee pienen cameon, ja toinen käsikirjoittaja, DJ Pooh, on niin ikään saanut pienen roolin.
Kokonaisuudessaan Friday on letkeä ja hyväntuulinen komedia, joka jaksaa hymyilyttää kerta toisensa jälkeen. Sen hillitty, jopa draamamaisia piirteitä saava tunnelma on hukattu täysin niin Fridayn jatko-osissa, kuin muissakin samaan genreen kuuluvissa elokuvissa. Friday on kuitenkin vielä varsin onnistunut ja viehättävä feel good - ja hang around -elokuva, jonka parissa ei puolitoistatuntinen voisi leppoisammin vierähtää.
Kuva:
DVD:n kuva (anamorfinen 1.85:1) on hieman haalea ja ajoittain aavistuksen verran epätarkka. Se on kuitenkin hyvää keskiluokkaa, eivätkä pienet ongelmat käy missään vaiheessa häiritseviksi. Väriskaala on pehmeä ja kirkkaan kesäinen. Lopun ilta- ja yökohtauksissa kuva kärsii ehkä hieman enemmän pienestä epätarkkuudestaan. Kokonaisuudessaan kuva on täysin kestettävää keskitasoa, mitä on pienistä ongelmista huolimatta miellyttävää katsoa.
Ääni:
DVD:n äänipuoli olisi voinut tarjota parempaakin. Dolby Digital 2.0 -äänet kuulostavat kyllä niin hyvältä kuin stereoäänet nyt vain voivat, mutta kaukana ollaan monikanavaäänien tarjoamasta audioelämyksestä. Stereoäänet tekevät työnsä kuitenkin hyvin ja niihin on tyytyminen, kun ei markkinoilla parempaakaan versiota ole.
Elokuvan musiikki näyttelee myös tunnelman luomisessa isoa osaa. Ääniraidalla jammailevat muun muassa Bootsy Collins, Rick James, 2 Live Crew ja Tha Alkaholiks. Ice Cubelta löytyy tietenkin elokuvalle oiva nimikkokappale. Parasta musiikillista antia edustavat kuitenkin E-A-Skin Blast If I Have To - ja Dr. Dren Keep Their Heads Ringin' -kappaleet.
Lisämateriaali:
Teatteritrailerin lisäksi lisämateriaalina löytyy lyhyt Featurette (4:56), jossa keskeisimmät näyttelijät puhuvat ja kertovat elokuvasta. Itse elokuvan tekemisestä ei taas mainita juuri sanaakaan. Lisäksi levyltä löytyy iso kasa lyhyitä haastatteluja seuraavilta henkilöiltä:
- Ice Cube (1:53)
- Chris Tucker (2:11)
- Nia Long (2:04)
- John Witherspoon (0:37)
- Anna Maria Horsford (1:23)
- Regina King (1:24)
- F. Gary Gray (1:42)
Haastatteluissa näyttelijät puhuvat lähinnä omista roolihahmoistaan. Ohjaaja F. Gary Gray taas puhuu hieman itse elokuvasta, mutta missään vaiheessa ei päästä juurikaan takakansiselostusta syvemmälle. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla edes jotain elokuvan tekemisestä, ja ohjaajaltakin olisi varmasti irronnut enemmän kuin kahden minuutin edestä sanottavaa. Ice Cuben Friday-musiikkivideokin olisi luullut olevan selviölisämateriaali.
R1 DVD tarjoaa hieman erilaisia extroja, joihin kuuluvat muun muassa kaksi musiikkivideota, ohjaajan ja tuottajan haastattelut sekä seitsemän poistettua kohtausta.
Yhteenveto:
Friday on leppoisa komedia South Centralissa asuvista ihmisistä, jotka eivät ole huumediilereitä, sutenöörejä tai aseita latailevia jengiläisiä, vaan tavallisia ihmisiä, jotka näyttävät vaarallisiksi luennehdittujen katujen valoisan ja hauskan puolen. Elokuva ei kuitenkaan ole takuuvarma naurunlähde. Sen rauhallinen ja omaan kulttuuriinsa nojaava tunnelma saattaa käydä joillekin hieman tylsäksi, mutta jos (uhanalaiseksi lajiksi muodostuva) hyvin tehty afroamerikkalainen komedia kiinnostaa, on Friday erinomainen valinta.
DVD on laadultaan kohtalaisen hyvä, vaikka kuva pienistä ongelmista kärsiikin, ja äänet tarjoillaan stereoraitana. Teknisesti merkittävästi parempaa julkaisua ei kuitenkaan ole markkinoilla, mutta jos vähäinen lisämateriaalitarjonta jää vaivaamaan, on syytä kääntyä R1-kiekon puoleen.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja