Elokuva
Entisessä Tsekkoslovakiassa syntynyt Milos Forman, 75,  on elokuvaohjaaja, jonka ohjaustöistä ainakin Yksi lensi yli kädenpesän (1975) ja Amadeus (1984) ovat kiistatta mestariteoksia. 2000-luvun hiljaiseloa pitäneen ohjaajalegendan edellinen elokuva oli Jim Carreyn tähdittämä Man on the Moon (1999), joka sekin oli kriitikoiden ja jossain määrin myös katsojien mieleen.

Goya's Ghost -elokuvan myötä matkataan 1790-luvun Espanjaan. Katolinen kirkko on ottanut käyttöön inkvisitioksi kutsutun järjestelmän vääräoppisten rankaisemiseksi. Kirkon mielivallan saa kokea nahoissaan myös kerettiläisyydestä syytetty ja lopulta tyrmään heitetty Inés (Natalie Portman). Elokuvan muita keskeisiä hehkilöitä ovat arvostettu taidemaalari Francisco Goya (Stellan Skarsgård) ja petollinen munkki Lorenzo (Javier Bardem). Tapahtumia kuvataan oikeamielisen Goyan näkökulmasta.

Monen muun historiallisen pukudraaman tavoin myös Goya's Ghost luisuu jähmeäksi melodraamaksi, joka tuntuu alle parituntisenakin sietämättömän pitkäveteiseltä. Liturgista dialogia on paljon, eikä suuri osa siitä kuljeta tarinaa millään tavalla eteenpäin. Historiallinen viitekehys vaikuttaa irralliselta, vaikka katolisen kirkon demonisoinnissa elokuva onnistuukin kohtalaisesti. Tarinassa tavoitellaan eeppisyyttä, mikä osaltaan etäännyttää katsojan yksilötason tragediasta.

Kuva Goyasta piirtyy muovisena ja persoonattomana, eikä Portmaninkaan karisma tunnu taipuvan todella vaativiin luonnerooleihin. Hyvästä yrityksestä huolimatta hän ei saa puhallettua sellin lattialla viruneeseen roolihahmoonsa aitoa rujoutta, vaan ilmaisu menee vahvasti ylinäyttelyn puolelle. Bardem on sentään mainio niljakkaana pirulaisena. Ajankuva on uskottava, eikä lavastuksessa tai puvustuksessa ole juuri moittimista.

Yhteenveto
Goya's Ghost ei ole läpeensä huono elokuva, mutta Formanin yleiseen tasoon nähden uidaan melko syvällä. Tällaisenaan elokuva tarjoaa vain välähdyksiä Espanjan historiasta sekä kiiltokuvamaisen ohuiden henkilöhahmojen patsastelua komeissa puitteissa.