Elokuva
Alaskassa suuren öljy-yhtiön leivissä turvamiehenä työskentelevän John Ottwayn (Liam Neeson) komennus päättyy ja alkaa matka kotiin kovasti kaivatun vaimon (Anna Openshaw) luokse. Ottwayn lisäksi lentokoneen miehittävät karskit öljynporaajat ja rento tunnelma leviää matkustamoon miesten odottaessa ansaittua lomaa. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun kone tekee tuhoisan pakkolaskun, ja Ottway sekä kuusi muuta eloonjäänyttä tajuavat olevansa erämaan armoilla, erämaan, missä metsästävät äärimmäisen vaaralliset villisudet. Miesten olisi päästävä pois lakeuksilta mahdollisimman nopeasti, mutta purevaa pakkasta ja äärimmäisen karuja sääoloja kohtalokkammaaksi uhaksi nousee ihmislihan makuun päässeet ulvovat pedot. On lopulta kummankin lajin alfauroksista kiinni, seisooko selviytyjä kahdella vai neljällä jalalla.

Äijille äijäelokuvia (Narc (2002), Smokin` Aces (2006), The A-Team (2010)) työkseen tekevän Joe Carnahanin The Grey - suden hetki on kaikesta turhasta riisuttu survivaali, raaka ja karu taistelu elämästä ja kuolemasta.
Matkailumainosten tapaan maalailluiden vauhdikkaiden erämaaseikkailujen sijaan se on armoton ja autenttinen selviytymistaistelu, jossa inhimillisyys on kutistettu minimiin, kun alkukantaisimmat vaistot ja tappamisen taito nousevat tärkeimmiksi elementeiksi henkiinjäämisessä. Carnahan saa valtavasti irti hyisistä lokaatioista, eikä sorru myöskään turhiin ja päälleliimattuihin digitehosteisiin marssittaessaan valkokankaalle lauman aidosti pelottavia susia. Toimintakohtauksissa on imua ja teknisesti The Grey - suden hetki edustaa tämän hetken parhautta niin visuaalisesti kuin erikoistehosteiltaankin.

The Grey - suden hetki perustuu Ian Mankenzie Jeffersin novelliin Ghost Walker ja sen käsikirjoituksen ovat muokanneet kirjailija ja ohjaaja Carnahan. Tarina on pohjimmiltaan yksinkertainen kertomus ihmisistä ääriolosuhteissa, missä hukka voi periä kirjaimellisestikin, mutta raivokas ja säästelemätön ohjaus saa siitä hämmästyttävän paljon irti. Veriseksi menevän machoilun keskellä pienet ja herkät takaumat tuntuvat sitäkin koskettavammilta tuoden samalla Neesonin pienin nyanssein rakentaman Ottwayn hahmoon aitoa surua ja kaipausta. Carnahan pudottelee osanottajia tylysti käyttäen graafisiin hengiltäottoihin mitä kekseliäimpiä konsteja, ja onnistuu luomaan katsomoonkin hyytävän epävarmuuden ilmapiirin. Antamatta yhtään löysää Carnahan kuljettaa elokuvansa järisyttävään finaaliin, jonka vasta lopputekstien jälkeen tuleva viimeinen kuva paljastaa totuuden tapahtuneesta.

Masanobu Takayanagin taidokas kuvaus syöksyy suin päin mukaan tapahtumiin ja tuo luonnon olosuhteet lähelle pudottaen teatterissakin lämpötilan reippaasti pakkasen puolelle, Roger Bartonin ja Jason Hellmanin hektisen editoinnin saadessa puremat, pakkasen tai pedon tuntumaan luuytimissä asti. Uransa tehokkaimman scoren luoneen Marc Streitenfeldin askeettinen musiikki hyödyntää suurta tyhjyyttä. Muutamaan yksinkertaiseen nuottiin ja niiden toistoon luottava musiikki luo atmosfäärin, joka huurruttaa hengityksen samalla kun se onnistuu koskettamaan syvemmältäkin. Koko rankan retken taustalla kulkeva teema alkaa intron kauniilla kappaleella Writing The Letter, joka muuttuu hurjaksi taisteluhuudoksi osioissa Life and Death, Running from Wolves ja Last Walk. Finaali nousee toiseen potenssiin kappaleiden Memorial ja Alpha yhdistyessä koskettavasti toisiinsa. Kokonaisuuden kuittaa komeasti herkkä hyvästijättö Into the Fray.

Karismakarhu Liam Neeson piirtää uskottavan kuvan synkkien demoniensa kanssa kamppailevasta miehestä, joka löytää syyn elää äärimmäisen epätodennäköisestä paikasta. Jokainen muu peluri maskuliinisessa selviytymiskappailussa on liki pitäen suupala verrattuna joukkoa johtavaan Neesoniin, jonka roolityön voisi aivan hyvin huomioida Oscar-ehdokkuudellakin. Muissa rooleissa eniten tilaa saavat Dermot Mulroney, Frank Grillo ja Dallas Roberts, joista jokaisen paikkana on toimia vain ja ainoastaan päällikön lailla kokonaisuutta komentavan Neesonin tukena. Takaumajaksoissa nähtävä Anna Openshaw tuo elokuvan ainoassa naisroolissa Ottwayn vaimona kuviin herkemmän tason.

Yhteenveto

Raju ja pelkistetty survivaali, jonka torahampaat purevat lujaa.