Elokuva
Ihmiskauppa on kolmanneksi tuottavin bisnes huume- ja asekaupan jälkeen. Vaikka orjuus on virallisesti lopetettu, joutuvat miljoonat ihmiset edelleen tekemään pakotettuina töitä kamalissa olosuhteissa. Toisin kuin huumekauppaa, ei orjuuttamista kuitenkaan paljon näy tämän päivän mediassa. Tähän aiheeseen tarttuu vuonna 2005 tehty kaksiosainen TV-elokuva Human Trafficking. Se kertoo usean ihmiskauppaan jollain tavalla sotkeentuvan ihmisen tarinan, jotka lopulta linkittyvät toisiinsa.

Kate Morowitz (Mira Sorvino) on agentti, joka tutkii kuolleen venäläistytön tapausta. Paljastuu, että tyttö oli mahdollisesti ihmiskaupan uhri, ja joutunut tätä kautta prostituoiduksi. Selvittääkseen tapauksen perinpohjin, liittyy Kate mm. ihmiskauppaa tutkivaan ICE-ryhmään. Samalla Ukrainassa hämärää mallibisnestä pyörittävä Sergei Karpovich (Robert Carlyle) on pitämässä tilaisuutta, jossa nuorille tytöille annetaan mahdollisuus päästä Amerikkaan malleiksi. Monien halukkaiden joukosta valitaan muutamia tyttöjä, ja kaikille luvataan passit ja rahaa matkaa varten. Tarinaan liittyvät vielä vahvasti tsekkiläinen äiti, joka rakastuttuaan väärään mieheen joutuukin huijatuksi Karpovichin bisneksiin, sekä Filippiineillä lomaileva pariskunta, jonka nuori tyttö kidnapataan keskellä päivää ja viedään paikallista lapsikaupparinkiä pyörittävän miehen luokse.

Human Trafficking on varsin kovaotteinen katsaus sairaaseen ihmiskauppaan. Uhrit ovat sinisilmäisiä paremman elämän toivossa huijatuksi tulleita nuoria ja bisneksestä tuohta käärivät ovat lähes epäinhimillisiä hirviöitä. Nuorten uhrien elämä koostuu lähinnä erilaisista rikkaiden miesten juhlista, joissa näitä käytetään hyväksi kaikilla mahdollisilla tavoilla. Elokuvaan onkin onnistuttu saamaan hyvin epämiellyttävä ja paikoin ahdistavakin tunnelma.

Onkin sääli, ettei muu toteutus ole aivan tunnelman tasolla. Varsinkin ensimmäinen jakso kärsii pahasti eri tarinoiden esittelemisestä aiheutuvasta rikkonaisuudesta. Kerronta ei pysy kasassa, kun paikasta toiseen hypitään liian usein. Näin esittelyt jäävät hieman pinnallisiksi, ja vasta lopussa tuntee pääsevänsä kunnolla sisälle itse juonenkulkuun. Käsikirjoituksessa on myös liikaa typeryyksiä ja suoranaisia aukkoja, jotka vievät uskottavuutta tarinalta ja varsinkin hahmoilta.

Hahmot jäävätkin hieman etäisiksi, ja esimerkiksi päähahmo Katen venäläinen syntyperä esitellään katsojille todella halvalla ja huvittavalla tavalla. Dialogikin on usein hyvin epäuskottavan kuuloista, eikä sitä helpota näyttelijöiden amerikkalaistuneet itäblokkiaksentit. Elokuva sortuu myös ylisiirappisuuteen ja ärsyttävään TV-tuotannoille tyypilliseen lyhyiden takaumien väläyttelyyn.

Human Trafficking on kuitenkin heikkouksistaan huolimatta ihan kelpo tekele. Mielenkiintoinen aihe vetää mukaansa ja tarinakin on kiinnostava. Se ei sorru täysin “yhden pahan” metsästämiseen, vaan osoittaa sormella yhteiskuntaa, jonka takia ihmiskauppaa tapahtuu. Näyttelijäsuoritukset vaihtelevat hyvästä keskinkertaiseen. Mitään mieleenpainuvaa ei nähdä, muttei mitään täysin etäännyttävääkään. Parhaat roolit vetävät nuoret näyttelijät, Mira Sorvinon ja Donald Sutherlandin jäädessä ikävän etäisiksi.

Kuva
1.85:1-suhteen kuva on keskinkertaista parempaa tasoa. Harmahtavassa yleiskuvassa värit toistuvat hyvin, vaikka musta jääkin välillä hieman haaleaksi ja varsinkin pimeämmissä kohtauksissa on jonkin verran kohinaa. Muuten kuva on tarkka, eikä roskia tai muuta pahemmin esiinny.

Ääni
Dolby Digital Stereo -äänet hoitavat hommansa tyydyttävästi. Dialogi toistuu selkeästi ja äänet kuulostavat muutenkin hyvältä.

Lisämateriaali
Julkaisu ei sisällä lainkaan lisämateriaalia.

Yhteenveto
Kaksiosainen Human Trafficking tarttuu vakavaan aiheeseen monen eri ihmisen kautta. Tarina kärsii poukkoilevasta kerronnasta ja halvoista ratkaisuista käsikirjoituksen suhteen, mutta mielenkiintoinen aihe sekä hyvin rakennettu tunnelma nostavat sen keskinkertaisen yläpuolelle.