Elokuva
Puola, 1960-luvulla. Luostarissa koko ikänsä viettänyt nuori Anna (Agata Trzebuchowska) saa juuri ennen nunnavalaansa abbedissalta määräyksen käydä ainoan sukulaisensa, kultturellin Wanda-tädin (Agata Kulesza) luona, joka heti ensi töikseen kertoo Annalle ettei tämä ole Anna lainkaan, vaan puolan juutalainen Ida Lebenstein, jonka vanhempien todellisen kohtalon hän haluaa selvittää. Toisilleen kuin peilikuvat, Jumalaan joka käänteessä turvaava Ida ja maallisia, niin miehiä kuin nautintoaineita, suurkuluttava Wanda lähtevät matkalle etsimään totuutta, joka nivoutuu lähtemättömästi Euroopan julmaan historiaan parinkymmenen vuoden takaa.
Pawel Pawlikowskin ohjaama ja yhdessä Rebecca Lenkiewiczin kanssa kirjoittama Ida on Puolan Oscar-ehdokas parhaan ei-englannin kielisen elokuvan palkinnolle, eikä lainkaan syyttä. Ida on erilainen tie-elokuva, kuvaus kahdesta sukupolvesta keskellä aikaa, jonka haavat eivät ole arpeutuneet. Kertomalla Idan, ja samalla myös Wandan tarinaa, ohjaaja purkaa myös kotimaansa julmaa ja traumaattista historiaa. Se etsii syitä seurauksille, mahdollisuutta ymmärtää ja käsitellä tapahtumia, jotka ylittävät julmuudessaan normaalin käsityskyvyn.
Tyylikeinoiltaan Ida on äärimmäisen pelkistetty, liikkumaton kuva rajauksiaan myöten kunnianosoitus vanhan koulukunnan metodeille, joissa keskitytään esittämään asia ilman huomiopistettä muuttavia kameralikkeitä tai –ajoja. Kahden erinomaisen taitavan kuvaajan, Lucasz Zalin ja Ryszard Lenczewskin, luomaa herkkää aikamatkaa vahvista entisestä valojen ja varjojen leikkiä hienosti hyötykäyttävä mustavalkoisuus, jossa monokromaattisuudesta huolimatta riittää sävyjä enemmän kuin puolen sataa. Myös ajankuva on äärimmäisen realistinen ja onnistunut.
Agata Trzebuchowska on erinomainen Jumalan tukeen kaikessa luottavana Idana, jolle vahvan vastavoiman antaa Agata Lulesza oikeudentajussaan armottomana Wanda-tätinä. Adam Szyszkowski on niin Idan kuin Wandankin menneisyyteen traagisesti liittyvä maanomistaja Feliks Skiba ja Dawid Ogrodnik Idaan ihastuva nuori
saksofonisti Lis.
Yhteenveto
Vahvasti tunnelmallinen Ida edustaa elokuvakerrontaa pelkistetyimmillään ja on erinomainen esimerkki taiteenlajin tuhansista tavoista tuoda tarinat lähelle.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja