Jo muutamaan kertaan salapoliisihommillaan maailman pelastanut numerologi Robert Langdon (Tom Hanks) herää muistinsa menettäneenä firenzeläisestä sairaalasta ja lääkärin sijaan saa vieraakseen ammattitappajat. Pulasta neropatin pelastaa kuitenkin nuori tohtori Sienna Brooks (Felicity Jones), jonka kanssa Langdon tempautuu ajojahtiin, jonka taustalla miljardööri Bertrand Zobrist (Ben Foster) on päättänyt tehdä ihmiskunnalle palveluksen suurella puhdistuksella, apunaan ärhäkkä ruttovirus. Sekopää on kuitenkin piilottanut seuraajilleen vihjeitä, joiden pohjana on Dante Alighierin Jumalainen näytelmä, ympäriinsä, ja näitä tulkiten Langdon ja vähintään yhtä fiksu Brooks yrittävät ehtiä pysäyttämään globaalin katastrofin ennen kuin ihmiskunta vähenee radikaalisti.

Amerikkalainen kirjailija Dan Brown iski kultasuoneen romaanillaan Da Vinci-koodi (2003), josta Ron Howard teki elokuvaversion vuonna 2006. Menestysleffa poiki pian jatko-osankin, Enkelit ja demonit (2009), jossa jatkoivat myös niin ohjaaja kuin pääosassa numerologi Robert Langdonina kivan tilin tehnyt Tom Hanks. Nyt ensi-iltansa saa saagan kolmas osa, Inferno, joka niin ikään Howardin ohjauksessa jatkaa kaikin puolin samoilla linjoilla. Langdonia viedään jälleen läpi Euroopan kulttuurikohteiden ja museoiden, tämän etsiessä vastauksia arvoituksiin erinäisistä taideteoksista.

David Koeppin käsikirjoitus on toki vauhdikas, mutta paikoin harmittavan sekava ja tuntuu vaativan ehdottomasti alkuperäistarinaan tutustumista, ennen kuin sankarimme syöksyily Firenzestä Venetsiaan ja Istanbuliin pysyy edes etäisesti loogisena. Pahin virhe on selittää yksinkertaisimmatkin asiat useampaan kertaan katsojalle, jonka elokuvalukutaitoa aliarvioidaan paikoin pahasti. Tokihan (kirjaa lukemattomalle) mukaan on saatu muutamakin ylläri ja sarja sumutuksia, mutta sen suuremmin jännää ei touhusta kuitenkaan saada aikaan. Runsaasti takaumajaksoja ja hallusinaatioita sisältävä jahti tunkee kahteen tuntiinsa niin paljon materiaalia, että kun viimeinenkin vihje on ratkaistu, katsoja on aivan puhki ja jo autaasti unohtanut, mistä kaikesta alussa oli kysymys.

Hanks tekee rutiinityötä superfiksuna ja tiukassakin tilanteessa neuvokkaana salapoliisina, joka on kuin hybridi McGyverista, James Bondista ja Indiana Jonesista. Felicity Jones komppaa vierellä leffan toisena naisena, mutta harmittavan vähän annetaan rakennustarpeita hullulle porholle, Ben Fosterin Zobristille, jonka palopuheet itse itsensä tuhoon ajavasta ihmisestä on yhdistelmä äärivihreyttä ja psykoottisuutta. Sivummalla ranskalainen Omar Sy ja tanskalainen Sidse Babett Knudsen ovat Maailman tervysjärjestön WHO:n edustajia, joista toinen voi olla pahan palkkalistoilla. Parhaimman roolin tekee Irrfan Khan yksityisen turvafirman lakoonisena päällikkönä Harry Simsinä.

Isolla rahalla tehtyä isoa amerikkalaista toimintaelokuvaa, joka viihdyttää kestonsa, mutta ei paljoakaan tarjoa kotiin viemisiksi.