"I see dead people." Astu hetkeksi pimeään ja anna tarinan kietoa sinut painostavassa hiljaisuudessa mystiseen seittiinsä. Älä sulje silmiäsi tai huuda apua, sillä nyt sukelletaan pelättyjen sisäisten aistien ja kauhun maailmaan.

Hongkongilainen Inner Senses käsittelee aasialaiselle kulttuurille tuttuja henkimaailman uskomuksia ja aavemaailmaa. Lo Chi Leungin (aka Chi-Leung Law) co-käsikirjoittama ja ohjaama elokuva on kaikkea muuta kuin sileästi pyyhkäisty ja kevyesti koskettava pikkujännäri. Se pureutuu syvälle ja piinaa loppumetreille asti. Elokuvan henkilöiden taakse kätkeytyy paljon piilotettuja syvyyksiä, joiden käsittely on kaikkea muuta kuin suositeltavaa. Askel pimeään on kuitenkin otettava, jotta huominen voisi koittaa.

Ohjaajan lyhyeltä meriittilistalta löytyvät mm. suhteellisen hyvän vastaanoton saavuttaneet toimintaelokuvat Full Throttle (1995) ja Double Tap (2002) sekä jännäri Koma (2004). Valitettavasti en ole näihin vielä tutustunut, joten vertailua en voi tehdä. Inner Senses herätti mielenkiinnon, koska se oli useaan kertaan palkittu Hongkongin filmifestareilla. Pystejä tuli mm. parhaan ohjaajan, mies- ja naisnäyttelijän sekä ääniefektien puolelta. Leffan jälkeen en yhtään ihmettele tätä.

Yan (Karena Lam – Aasian MTV-tähti) on depressiivisyyden pohjamutia kyntävä nuori nainen, joka on yrittänyt itsemurhaa useampaan otteeseen päästäkseen eroon häntä vainoavista näyistä ja tosimaailmaan tunkevista kuolleista ihmisistä. Asunnon vaihtokaan ei tuo apua, sillä pian muuton jälkeen alkavat asunnossa kävellä vuokranantajan kuollut vaimo ja lapsi. Yanin ja mielisairaalan erottaa vain hänen hoitavana lääkärinä toimiva lankonsa tohtori Wilson (Waise Lee), joka ajautuu umpikujaan tajuttuaan tilanteen toivottomuuden ja on valmis kokeilemaan jotain perinteisen lääketieteen ulkopuolelta. Viimeisenä oljenkortenaan hän pyytää aavetutkimusta tekevää terapeuttiystäväänsä Jim Lawta (Leslie Cheung) tutustumaan Yanin tapaukseen. Jimin teorian mukaan aaveet ovat vain ihmisen mielikuvituksen tuotosta, jota vahva ja taikauskoinen aasialainen kulttuuri ruokkii.

Haastateltuaan Yania Jim näkee mahdollisuuden osoittaa teoriansa tutkimuksella oikeaksi ja ottaa naisen hoidettavakseen. Skeptisen alun jälkeen Yan alkaa luottamaan uuteen ystäväänsä ja heidän välilleen syntyy vahva yhteys. Pitkän ja hiljaisuudessa vaelletun pimeyden jälkeen aurinko pilkahtaa vihdoin ikkunasta ja valaisee Yanin elämän lämmöllään. Elämä näyttää onnelliselta, kun terapeutin ja potilaan välille kehittyy jotain syvempää - rakkauskin kasvaa teoriasta käytännöksi. Tässä vaiheessa dvd-soittimen matkamittari näyttää puolta väliä, joten yleisö osaa jo odottaa suurta käännettä tarinaan kliseiseen tyyliin: kaikki on hyvin kunnes eräänä päivänä paha palaa ja vieläpä varsin odottamattomassa muodossa.

Inner Senses on aasialaiseen tapaan hitaan piinaavasti rakentuva, hyytävä tarina aaveiden maailmasta. Se on mielenkiintoinen tarina, hyvillä näyttelijäsuorituksilla kuorrutettuna mielenrauhaa sekoittavasta painajaisesta uni- ja valvemaailmassa, jossa hyvään uskominen ja skeptisyys ovat vain hetkellinen pakoreitti. Pahoja asioita voi näet yrittää unohtaa, mutta ne pukevat itsensä ennen pitkää harmaaseen ja koputtavat olkapäähäsi.

Inner Senses jäi Jimiä näytelleen Leslie Cheungin viimeiseksi elokuvaksi. Mies päätti mittavan, yli 50 elokuvan pituisen uransa itsemurhaan 46-vuotiaana huhtikuussa 2003 hypättyään hotellin 24. kerroksesta. Monissa John Woon kasarileffoissakin näytellyt Cheung kärsi mielenterveysongelmista eikä itsemurhaviestinsä mukaan kestänyt vanhaksi tulemista ja pitkäaikaisen homopartnerinsa uutta suhdetta. Ilmeisesti osa Inner Senses –elokuvan hyvästä näyttelijäsuorituksesta oli häntä itseään...

Universe Laserin R0-julkaisu on NTSC letterbox-kuvansa takia varsin pehmeä ja kärsii varsinkin isolla projisoinnilla (tykki tai zoomi) kuvainformaation vähyydestä. Häiritsevän huono kuva ei missään tapauksessa ole. Myös roskien ja kohinan määrä on suhteellisen vähäinen. Kuvan heikomman laadun antaa anteeksi, kun kyseessä ei ole ns. suuri efektielokuva ja julkaisu on hongkongilainen.

Kiekko tarjoaa Dolby Digital 5.1- ja DTS-äänet, joista jälkimmäisen suhteen voidaan usein olla montaa mieltä. Aasialaisten viljelemä DTS on monesti vain pelkkä hype-statusta kantava videotunnus ja kolmella kirjaimella valaistu logo vahvistimessa. Tällä kertaa tilanne on kuitenkin toinen: matalat taajudet antavat subbarille kiitettävästi töitä, takakaiuttimet ottavat hyvin irti kauhugenren tarjoamat mahdollisuudet tilankäytöllään, upea äänisuunnittelu ja tunnelmaa täydentävät efektit ovat palkitonsa ansainneet.

Mukaan on saatu reilu 11-minuuttinen making of, joka ei englanninkielisen tekstityksen puuttuessa tarjoa kovinkaan paljon. Lisänä tulevat myös tekijöiden filmografiat, elokuvan traileri sekä kaksi muuta leffatraileria, joissa esiintyy Yania näytellyt Karena Lam. Ei mitään ihmeellistä, mutta sentään jotain lihaa luiden päälle. Tekstityksen puuttuminen laskee arvosanaa.

Inner Senses lunasti odotukset ja tarjoili jännitystä a'la goose bumps. Elokuvan ydin on hiljaisten hetkien juonekas käyttö yhdistettynä taitavaan tilannetajuun. Siinä missä Hollywood-kauhu onnistuu lähes kliseisesti pilaamaan tunnelman jatkuvan syötön aiheuttamalla puutumisella, aasialainen versio onnistuu, koska luottaa katsojaansa enemmän ja rakentaa kokonaisuutensa pienistä paloista ja hillityn (lue: piinaavan) hitaasti.

Millä asteikolla tätä elokuvaa pitäisi arvoida? Tätäkään elokuvaa ei voi olla vertaamatta nykyisen kauhutrendin aloittaneeseen Ringuun. Ikään kuin edellä mainittu olisi genren äiti, josta kaikki ovat tavalla tai toisella lähtöisin. Tämä onkin ns. puolivillainen fakta, tosin perustuen vain länsimaiseen menestykseen. Inner Sensesistä löytyy myös tiettyjä yhtymäkohtia M. Night Shyamalanin menestyselokuvaan Kuudes Aisti - Sixth Sense (1999), jonka juonen alkuasetelmat ovat eittämättä hyvin samantapaiset.

Vaikkei Inner Senses esikuviensa tasolle aivan ylläkään, se hyydyttää verta ja saa puristamaan penkkiä rystyset valkoisena. Tämän takia suosittelenkin elokuvaa lämpimästi kaikille kauhun ystäville.

TARJOILUOHJE: Nautitaan yksin ja pimeässä.