Elokuva

Peter Jacksonin pitkäaikaiselle haaveelle, King Kongille, näytettiin viimeinkin vihreää valoa, kun Lord of the Rings -saaga keräsi kahisevat taskuunsa valtavan menestyksen myötä. Maailmankuulun kirjan kääntäminen onnistuneeksi elokuvasovitukseksi loi uskoa myös Universal-yhtiön toimistoissa, eikä toisen klassikon siirtämisessä 2000-luvulle ollut enää ylimääräisiä esteitä. Alkujaan Jackson kaavaili King Kongin filmatisointia heti The Frighteners -elokuvan jälkeen vuonna 1996. Silloiset jättimarkkinat oli kuitenkin varattu jo Japanin kauhulle (Godzilla, 1998) ja ei-aivan-niin-isolle Joe-gorillalle (Mighty Joe Young, 1998), ja pettyneenä PJ siirtyi toisen projektin pariin. Lord of the Rings -saagan jälkeen kaikki oli kuitenkin toisin, eikä mikään estänyt Jacksonia aloittamasta työtään lempiprojektinsa parissa.

Carl Denham (Jack Black) on päähän potkittu elokuvatuottaja, jonka ura elokuvien parissa on yhden koenäytöksen päässä loppumisesta. Saadessaan kuulla studiopomojen aikeista, päättää Denham karistaa New Yorkin pölyt jaloistaan ja reissata kohti uutta kuvauspaikkaa - ennen kuin studiopamput ennättävät takavarikoida heidän filmausvälineet. Kaikki tarvittava on pakattu jo laivamatkaa varten, mutta itse päänäyttelijätär puuttuu peruuntuneen vakiotähden takia. Kuin sattuman kaupalla Denham löytää juuri työnsä teatteritaiteilijana menettäneen kauniin Ann Darrow'n (Naomi Watts), joka pikaisen suostuttelun jälkeen lähtee mukaan elokuvan päänäyttelijäksi.

Äkkilähdön jälkeen laiva ottaa suunnan kohti mysteeristä Pääkallosaarta, jota ei teknisesti ole vielä edes löydetty. Tarunhohtoisen saaren kerrotaan sisältävän antiikkisen sivilisaation rauniot sekä valtaisan muurin, joka suojasi muinaisia alkuasukkaita joltain kauhealta. Rantautuminen autioksi oletetulle saarelle päätyy kuitenkin lähes kuolemaan, kun rauniokaupungin asukkaat eivät olekaan kuolleita. Täpärä pelastautuminen alkuasukkaiden kynsistä loppuu kuitenkin lyhyeen, kun Darrow'n kauneuteen mieltyneet alkuasukkaat kaappaavat hänet uhrilahjaksi muurin takana odottavalle kuninkaalle, Kongille, jättiläisgorillalle. Laivan miehistön uskalias pelastusretki syvälle pimeyden sydämeen alkaa, mutta Annen vienyt gorilla ei ole ainoa uhka, mitä esihistoriallisella viidakolla on tarjota.

200 miljoonan dollarin budjetilla tuotettu King Kong ei petä efektinnälkäisiä ystäviään sankareiden astuttua viidakkoon. Syvällä synkän viidakon perukoilla joudutaan niin brontosaurusten jahdattaviksi, torakoiden syötäviksi, lepakoiden kiusaamaksi, Kongin raivon kohteeksi, ja ennen pitkää tylsyyden lannistamaksi. Peter Jackson on onnistunut tärvelemään oman lempilapsensa puuduttavaksi CGI-rallitteluksi, jonka sanoma taustalla huutaa: katsokaa mitä kaikkea me osaamme tehdä. Toimintakohtaukset toisen perään tuntuvat kestävän ikuisuuden, sisältäen useita typeriä läheltä piti -tilanteita ja loppuhetken pelastuksia. Ikään kuin PJ olisi sullonut kaikki lapsenomaiset fantasiansa yhteen ylipitkään elokuvaan, eikä lopputulos kestä saumoistaan.

Ottaen huomioon elokuvan CGI-painotteisen toiminnan, on tehosteiden lopputulos melko mitäänsanomaton. Kongia lukuun ottamatta eivät tehosteet ole saamiensa hehkutuksien arvoisia. Liian usein säpsähdin tunteeseen, ettei nyt katsotakaan elokuvaa, vaan tietokonepeliä. Pääosin tehosteet kuitenkin toimivat hyvin, mutta ei tätä uudeksi virstanpylvääksi voi sanoa. Kong on kuitenkin poikkeus. Jättiläisgorillan animaatioon on käytetty aikaa, ja sen huomaa. Motion capture -tekniikalla Kongille olemuksen antanut Andy Serkis, sekä WETA:n velhot ovat loihtineet yhdessä mieleenpainuvan hahmon, joka näyttää ja tuntuu luonnolliselta. Saavutus sinänsä, kun kyseessä on vajaa kahdeksanmetrinen gorilla.

Elokuvan nimekkäästä näyttelijälistasta ei kovin montaa erikoista suoritusta löydy. Jack Blackin kehuttu vakava rooli ei ollut aivan niin kehutun arvoinen vakava rooli. Miehen vanhat maneerit paistavat vielä alkuvaiheilla läpi, mutta loppua kohden pientä petrausta on havaittavissa. Jack Driscollin sankariroolia esittävä Adrien Brody ei myöskään nouse sen kummempaan rooliin. Watts puolestaan näyttelee kaunista kirkujaa, mistä myös suoriutui hyvin - kauneudessa etenkin. Roolihahmotuksesta ikimuistoisin on Kyle Chandlerin näyttelemä Bruce Baxter, 1930-luvun kuvitteellinen toimintasankari. Chandler sisäistää loistavasti hahmonsa karikatyyrimäisyyden, ja vaikka lopun liaanilla roikkuminen keinuukin uskottavuuden rajoilla, on se oiva vanhanaikainen comeback. Myös Serkisille on siunattu rooli ihmishahmon muodossa ainaisten CGI-olentojen sijaan, vaikka laivakokki Lumpya ei nyt aivan normaaleimmaksi hahmoksi voikaan sanoa. Mitään käytännön virkaa ei hahmolla kuitenkaan ole.

Peter Jacksonin King Kong on pitkän suunnittelutyön jälkeen saatu viimein päätökseen. Vanhan klassikon uusintafilmatisointi on valitettavan toimintapainotteinen rymistely. Kolmituntisen kestonsa aikana ei juuri hengähdystaukoja tarjota, vaan meno on rantautumisesta asti yhtä kaoottisen puuduttavaa temmeltämistä loppuun saakka. Kaunottaren ja hirviön välinen rakkauskuvio toimii ajoittain, mutta jää lopulta efektien varjoon. Jacksonin olisi kuvitellut kohtelevan lapsostaan hieman paremmin kuin antautumalla omien fantasioidensa vietäviksi.

Kolmen levyn DVD-julkaisun myötä elokuvasta nähdään kolmetoista minuuttia pidempi versio. Mitään oleellisen tärkeää ei lisäminuuteista tule kuitenkaan esille. Suurin osa ajasta on nimittäin siunattu uusille toimintakohtauksille viidakon syövereissä. Aivan kuin niitä ei olisi ollut jo tarpeeksi entuudestaan. Eivät lisätyt kohtaukset elokuvaa varsinaisesti huononna, mutta kaukana ne ovat myös parannuksesta.

Tekniikka
Deluxe Edition jakaa elokuvan kahdelle levylle, mikä eliminoi aikaisempien julkaisujen pienet rasitukset tilan suhteen. Kuva on käytännössä virheetön, eivätkä muutamat minimaaliset virheet häiritse. Niin pakkausartefaktit kuin staattisuus loistavat poissa oloaan.

Julkaisu sisältää Dolby Digital 5.1 -ääniraidat englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Yhden ja kahden levyn julkaisujen äänipuolessa ei ollut minkäänlaista ongelmaa, joten kolmen levyn erikoisversioon pätevät samat ylistyssanat kuin niihinkin. King Kongin karjaisu on edelleen kuulemisen arvoinen, samoin kuin elokuvan lukuisat toimintakohtaukset. Kauttaaltaan äänimaailma on erinomaista jälkeä.

James Newton Howardin säveltämä musiikki on elokuvalle sopivan pahaenteistä tai koskettavaa, riippuen ruudulla nähtävästä kohtauksesta. Howard sortuu muutamiin alilyönteihin, mutta pääosin score sointuu kauniina ja tunnelmaan sopivana.

Lisämateriaali
Lisämateriaalin osalta erikoisversio vie aiempia julkaisuja mennen tullen. Kaikilta kolmelta levyltä löytyy infoa elokuvasta ja sen teosta, unohtamatta elokuvan kestoista kommenttiraitaa.

Levy 1:

Kommenttiraita (Peter Jackson ja Philippa Boyens) – Kaksikko jakaa valtavan määrän informaatiota elokuvaan liittyvistä asioista, kuten lisätyistä kohtauksista ja tarinan tulkinnasta. Puhe ei lakkaa juuri hengähdystä pidemmäksi, vaan triviaa jaetaan koko kolmituntisen ajan.

Loput lisämateriaalista löytyvät ensimmäiseltä levyltä King Kong Archives -otsakkeen takaa. Osion aloittaa kuusitoista poistettua kohtausta (46:32, introjen kera), jotka voi katsoa Jacksonin esittelyn kera tai ilman. Luonnollinen jatko poistetuille kohtauksille ovat pilalle menneet otokset, joita näemme Eight Blunder of the World (18:52) -featuressa. Tämän ja seuraavan ekstran välistä löytyy ”piilotettu” Missing Production Diary (8:16), eli videopäiväkirja, joka kertoo näyttelijöitä pahasti vaivanneesta playback-addiktiosta. Night in Vaudeville (12:04) katsastaa eri esityksiä, joita tarvittiin elokuvan alkuun, ja King Kong Homage (9:56) käy läpi eri viittauksia alkuperäisen ja uuden King Kongin välillä.

Levy 2:

Toisen levyn anti on hieman vaisumpi kuin ensimmäisen. Pre-Visualization Animatics sisältää neljä tietokoneella karkeasti tehtyä kohtausta, joilla testattiin kuvakulmia ja kohtauksen sommittelua ennen varsinaisia kuvauksia. Kohtaukset voi katsoa musiikin kera tai ilman, ja kestoa on noin puoli tuntia. Present (9:26) on näyttelijöiden tekemä lyhytelokuva Jacksonin syntymäpäivälahjaksi, ja se kertoo kuolemaa tihkuvasta paketista. Lopuksi levyltä löytyy vanha ja uusi käsikirjoitus, trailereita sekä viisiminuuttinen Weta Collectibles, jossa näytetään erilaisia elokuvan kohtauksista tehtyjä keräilyesineitä.

Levy 3:

Viimeiseltä levyltä löytyykin sitten se, minkä takia tämä setti hommataan. Jacksonin johdannon jälkeen päästään käsiksi valtavaan Recreating the Eight Wonder, Making of King Kong (186:42) -dokumenttiin, joka käy yksityiskohtaisesti läpi kaiken. Tämä on lisämateriaalifanin päiväuni, jossa kerrotaan muun muassa kuinka kaikki sai alkunsa, miten King Kong ja muut tehosteet luotiin, sekä yleistä ilmapiiriä kuvauspaikalla ja lavasteiden parissa. Kahdeksaan osaan jaettu dokumentti on todellinen herkkupala.

Lisäksi levyltä löytyy vielä viiteen osaan jaettu liukuva kuvagalleria, Conseptual Design Video Gallery (41:19), jossa on toinen toistaan hienompia piirroksia elokuvasta.

Yhteenveto
Peter Jacksonin lempilapsi, King Kong, on saatu vihdoin päätökseensä. Eeppisyyden mittoihin paisunut rakkaustarina gorillan ja kaunottaren välillä olisi kaivannut hieman rohkeampaa saksien käyttöä, sillä nyt sitä vaivaa liian laahaava kerronta. Efekteistä tunnettu Jackson on myös ängännyt kaikki fantasiansa yksiin kansiin, ja lopputulos on pakostakin hieman puuduttava.

Kuten arvata saattoi, ilmestyi elokuvasta lisämateriaaliltaan tuhdimpi ja kestoltaan pidempi Deluxe Edition. Parhaimman kokemuksen perään haalivien kannattaa suosiolla siirtyä luksukseen, mutta muille riittänee jo entuudestaan varsin laadukkaat yhden tai kahden levyn julkaisut..