Sofia Boutella ja Sophie Coockson ovat kaksi paitsi kaunista ja hehkeää, myös erinomaisen lahjakasta naista, jotka antavat kyytiä niin hyville kuin pahoille Matthew Vaughnin hillittömän viihdyttävässä agnettiseikkailussa Kingsman - Salainen palvelu. Neidot ehtivät istahtaa hetkeksi turinoimaan FILMIFIN:in kanssa ja muistelmaan millaista hektisen hullun elokuvan kuvauksissa oikein oli.

FILMIFIN: usein kuullaan puhuttavan ns. Bond-tytöistä, mutta Kingmanissa naisten asema on täysin tasavertainen miesten kanssa. Miltä tuntui ottaa osaa miesten niin vahvasti hallitsemaan genreen ja saada siinä vielä näin vaikuttavat roolit?

Sophie Cookson: Se oli...voimaannuttavaa.

Sofia Boutella: Vihdoinkin (naurua).

S.C.: Kyllä, vihdoinkin. Oli äärimmäisen piristävää saada kunnollinen käsikirjoitus ja huomata, että siitä löytyy, ei yksi vaan kaksi, todella tehokkaasti perseelle potkivaa naishahmoa, jotka eivät kavahda sekunniksikaan äijien yrmyilyä.

S.B.: Ja kummankin hahmon läsnäolo oli erittäin tärkeä ja olennainen myös juonen kannalta. Me emme olleet pelkkiä keulakoristeita.

S.C.: Joo, Roxy ja Gazelle eivät ole pelkkiä näyttelyesineitä, he ovat mukana tarkoituksella.

FF.: Sophie, miltä tuntui saada ihka ensimmäinen rooli elokuvassa (Sophie on aiemmin työskennellyt ainoastaan tv:ssä) Kingsmanin kaltaisessa suuressa toimintaelokuvassa?

S.C.: Sain puhelun ja menin shokkiin. (naurua). En tuntenut iloa tai onnea, vaan se iski niin lujaa, että menin vallan tunnottomaksi. Eikä se fiilis mennyt kovinkaan nopeasti edes ohi vaan se jatkui joka päivåä kuvauksissa, missä pähkäilin, että miten ihmeessä minä olen täällä nyt ja teen kohtausta Michael Cainen kanssa? Piti nipistää itseään vähän väliä, että uskoi olevansa hereillä.

S.B.: Sama täälä. Olen tanssija ja tanssijat kasaavat aina paljon paineita itselleen. Yirtin kovin siirtää stressiä sivummalle, ja parhaiten siinä auttoi Sam (Samuel L. Jackson), joka on kuvauksissa aina kuin ensimmäistä kertaa, hillittömän hauska mies, jonka seurassa ei onneksi ehtinyt ajatella turhia.

FF: Olitko ihmeissäsi, kun sait lukea käsikirjotuksesta, että roolihahmollasi on jalkojen tilalla tappavat teräseet, melkein kuin Wolverine, mutta ei sinne päinkään?

S.B.: (hillitöntä naurua) No kyllä, olin ensin, että Mitä? Olin ensin haastattelussa ja sieltä minut lennätettiin seuraavan päivän Lontooseen tapaamaan Matthewta (Vaughn, ohjaaja), jonka kanssa kävimme roolihahmoa läpi. Ajattelin, että Gazellen jalat on amputoitu, entäs sitten, mutta vasta sen jälkeen aloin ymmärtämään, että se onkin enemmäänkin etu kuin haitta. Gazellen ammattia tarkoittaen.

FF: Kun muistelette Kingsmanin kuvauksia, nouseeko esiin joku erityinen kohtaus, jolla on teille suurin merkitys?

S.C.: On hauskaa, ja samalla vieläkin pelottavaa, muistella vedenalaista kohtausta, joka sijoittuu alun Kingsman-harjotusleirille. Sen tekeminen oli äärimmäisen haastavaa, vaikeaa ja vaarallistakin. Sellaista ei ole tehty koskaan aiemmin ja olen äärimmäisen ylpeä siitä, millainen siitä kohtauksesta lopulta tuli. Meillä oli kyllä turvamiehiä sukellusvarusteissa valmiina, mutta he joutuivat lymyilemään kattolavasteiden takana, joten jos jotain pahaa olisi sattunut, he eivät välttämättä olisivat ehtineet tarpeeksi ajoissa paikalle. Ja tietenkin kaikki muutkin kohtaukset sen jälkeen, kun sai riehua, potkia, ampua ja taistella (naurua). Äärimmäisen mukavaa oli myös työskennellä Taronin (Egerton, elokuvan kolmas tähti Colin Firthin ja Samuel L. Jacksonin rinnalla) ja erityisesti Markin (Strong) kanssa. Hän on supermiellyttävä ja mukava ihminen.

S.B: Minun suosikkini on alun kohtaus vuoristomajassa Mark Hamillin kanssa. Se on keskeinen kohtaus, joka paljastaa Gazellen todellisen minän. Kun Gazelle potkaisee miehen halki ja nappaa tämän kädestä viskilasin pisaraakaan läikyttämättä, tullaan esitelleeksi jotain, mitä ei ollut aiemmin elokuvissa nähty. Rakastan sitä kohtausta.

FF: Kuinka vaikeita toimintakohtausten kuvaaminen oikeasti oli?

S.C.: Sinun pitää koko ajan motivoida itseäsi pyrkimään mahdollisimman hyvään ja aitoon lopputulokseen. Tiedäthän, ettemme oikeasti tehneet vapaapudotushyppyä, mutta sen sairaan painavan laskuvarjon kanssa roikkuminen valjaissa kävi kyllä täydestä työstä. Ja sitä paitsi sen kanssa oli äärimmäisen hankalaa käydä vessassa (naurua).

S.B.: Koska halusin niin kovasti olla mukana Kingsmanissa, minun ei tullut mieleenikään valittaa mistään. Ei pitkistä päivistä, ei vaikeista akrobaattisista tempuista tai kivusta koko kehossa. Rakastamme molemmat tätä työtä ja varsinkin tätä elokuvaa niin paljon, että jos valjaat joskus kiristivätkin liikaa tai kipu jaloissa tuntui musertavalta, sitä vain ajatteli, että jihuu, tämä on sitä, mitä haluan aina tehdä.

S.C.: Ja sellainen meno motivoi myös roolihahmoa silmällä pitäen. Roxy ei koskaan anna periksi, joten tuollaiset haasteet ja niiden voittaminen antoi entistä enemmän palikoita rakentaa hahmosta todellinen.

FILMIFIN kiittää Sofia Boutellaa ja Sophie Cooksonia, sekä Fox-Paramountia haastattelusta, lataa koneeseen Kingsmanin ja siirtyy pariksi tunniksi vuoden viileimmän ja viihdyttävimmän toimintaelokuvan pariin.