Elokuva

Kool Keith aka Rhythm X, aka Dr. Octagon, aka Dr. Dooom, aka Mr. Gerbik, aka Black Elvis on ollut rap-maailman musta lammas aina 80-luvun lopulta lähtien. Ultramagnetic MC's -ryhmän jäsenenä aloittanut omaperäinen Keith on muokannut maailmaansa sanojen muotoon mitä kummallisempien alter egojen avulla. Suuresta panoksestaan ja laajasta jäljittelystä huolimatta mies ei ole ikinä vallannut isoimpia lavoja, saati saanut osakseen ansaitsemaansa arvostusta. Lojaali yleisö on kuitenkin seurannut aina innolla Keithin pioneerimaista etenemistä yhä homogeenisemmassa genressä. Omaperäisen, alati elävän tyylinsä ansiosta Kool Keith on pystynyt pitämään musiikkinsa tuoreena, synnyttäen samalla lukuisia jäljittelijöitä. Harva kuitenkin pystyy kopioimaan Keithin uniikkia tajunnanvirtaa, jossa kävelevät robotit ovat arkipäivää.

Global Enlightenment Part 1 (2005) -julkaisu on pieni herkkupala Kool Keithin musiikin ystäville, vaikka onkin sisällöltään varsin niukka. Julkaisu sisältää vain kolme koostetta; 98 Year Old Fridgerator, Always on Tour ja TV Interviews. Ensimmäisessä koosteessa Kool Keith paljastaa mitä kannattaa laittaa jääkaappinsa, jotta vierailijat eivät heti tyhjennä sitä. Suosittujen viinaksien sijasta Keith onkin opetellut juomaan kivennäisvettä - koska kukaan muu ei halua sitä! Kaikki sokeripitoinen kannattaa poistaa, samoin värikkäät kuvat jääkaapin ovesta. Tylsä ovi vanhan miehen kuvilla varustettuna ei houkuttele ketään, varsinkin kun sisältä löytyy ainoastaan pelottava määrä selleriä ja vanhaa leipää, sekä tietenkin kivennäisvettä.

Always on Tour -kooste seuraa Keithia New Yorkin kaduilla tarinoimassa urastaan, musiikista ja korneista artisteista. Keith on omien sanojensa mukaan aina kiertueella, oli hän sitten lähikaupassa ostamassa pillimehua tai tilaamassa grillattua kanaa pikaruokalassa. Käsittämättömien letkautuksien ohella Keith puhuu paljon myös musiikkimaailman ongelmista omintakeisten sanavalintojen saattelemana. Nimiä ei mainita, mutta kaikkihan omistavat peilin, jota tulee välillä vilkaistua. Always on Tour on julkaisun sisältörikkain kooste, joka säilyttää myös letkeän tunnelmansa katukuvauksien avulla.

TV Interviews -kooste sisältää kaksi haastattelua. Ensimmäinen sijoittuu Sex Style (1997) -albumin julkaisuajankohtaan, toinen taas Black Elvis - Lost in Space (1999) -albumin. Varsinkin tuoreempi haastattelu sisältää jälleen kerran hyvin omintakeista sekoavan miehen sanailua banaania mussuttavista apinoista, jotka ovat sortuneet valkoisen miehen valtaan. Viimeisen osion hohdokkuuttaa heikentää kuitenkin kuvamateriaalin todella heikko laatu, joka muistuttaa lähinnä kirjastojen vaalimia, tuhannesti kelailtuja vhs-nauhoja.

Kool Keith: Global Enlightenment Part 1 -julkaisun sisältämä materiaali on miehen musiikin ystäville ihan mielenkiintoista, mutta itse materiaalia ei vain ole kovinkaan ruhtinaallisesti. Yhtään live-esiintymistä saati musiikkivideota ei nähdä, vaan DVD:llä kuullaan satunnaisesti Kool Keithin kappaleita taustamusiikkina. Lisämateriaalilevyä muistuttava julkaisu antaa odottaa huomattavaa parannusta mahdolliseen seuraavaan osaan.

Tekniikka

1.33:1-suhteella esitettävä kuva on laadultaan vaihteleva. Kaksi ensimmäistä osaa ovat melko tarkkoja ja tasokkaita, kun taas viimeinen on laadultaan lähinnä ala-arvoinen. VHS-nauhaa muistuttava haastatteluosuus on melkoisen hirveää katseltavaa. Onneksi kuva on muissa osiossa vähintään tyydyttävä. Kokonaisuudessaan kuva ajaa kuitenkin asiansa pienimuotoisena musiikkijulkaisuna.

DVD:n kannet mainostavat Dolby Digital 5.1 -ääniraitaa, mikä on kuitenkin vain osa totuudesta, sillä kahdessa kolmesta osiosta on vaihtoehtona vain stereoraita. Äänet kuuluvat selkeästi ja puheesta selvää, monikanavaraidan tuodessa vielä yhteen osioon selvää lisäpotkua, vaikkei kovin mielikuvituksellisesta miksauksesta olekaan kysymys. Kolmas osio on edelleen teknillisesti muita roimasti jäljessä, mutta muuten äänipuoli on julkaisun muuhun tasoon nähden hyvässä kunnossa.

Lisämateriaali

Ei mitään.

Yhteenveto

Kool Keith: Global Enlightenment Part 1 -DVD on mitätön pikkujulkaisu, mutta varmasti sellaisenaankin tervetullut tuote miehen vannoutuneimmille faneille. Nerokkaita älyttömyyksiä suustaan suoltava Keith puhuu jälleen koko genren penkin alle, mutta itse materiaalia on vain harmillisen vähän. Kovin suuria summia tästä teknisestikin hieman vajavaisesta puolen tunnin pätkästä ei kannata maksaa.