Elokuva
13 vuotta on kulunut siitä, kun kreikkalaisia sukujuuriaan, ja varsinkin saman kadun varrella Chicagossa yhä asuvaa sukuaan vaalinut Toula (Nia Vardalos) ja amerikkalainen Ian Miller (John Corbett) saivat monien kommellusten jälkeen toisensa. Nyt heidän 17-vuotias tytär Paris (Elena Kampouris) etsii collegea mahdollisimman kaukaa kotoa, sillä kaikki suvusta, sedät, tädit, serkut ja varsinkin isovanhemmat, Gus (Michael Constantine) ja Maria (Lainie Kazan), sekaantuvat toistensa asioihin aivan ouzona. Kaikkien aikojen katastrofin ainekset ovat kuitenkin kasassa, kun selviää, että perhesiteitä yli kaiken vaalivat Gus ja Maria eivät olekaan oikeasti naimisissa, vaan ovat eläneet susiparina sitä itsekään tietämättä vuosikymmenet. On siis aika jälleen järjestää häät aitoon kreikkalaiseen tapaan.

Vuonna 2002 sai ensi-iltansa Kreikkalainen naimakauppa, yksi kuluvan vuosituhannen suurimmista menestystarinoista. Viiden miljoonan budjetilla tehty romanttinen komedia tuotti enskarivuotenaan yli 350 miljoonaa dollaria ja on yhä yksi eniten massia tehneistä elokuvista verrattuna sen tekokustannuksiin. Tuottoa maksimoimaan keksittiin vielä tv-sarjakin (My Big Fat Creek Life), mutta se jäi vain seitsemään episodiin.

Kuten yli vuosikymmen aiemminkin, yksinkertaisen Kreikkalainen naimakauppa 2 -nimen saaneen jatko-osan takana ovat Tom Hanks ja herran puoliso Rita Wilson, joka ylipuhui vuonna 2001 siippansa rahoittamaan näkemänsä teatterikappaleen valkokangasversion. Kreikkalainen naimakauppa 2 on saanut ohjaajakseen brittiläisen Kirk Jonesin (Lottovoittaja Ned (2008), joka on kuitenkin vallan hukassa pelkkään paksulla aksentilla pölötettyyn dialogiin luottavan tarinan kanssa.

Rytmi kateissa kohtaukset alustetaan tv:n komediasarjoista tuttuun tapaan sisään tulolla, jonka jälkeen pohjustellaan aivan liian pitkään jo kaukaa arvattavaa punchlainia, joka onnistuu hymyilyttämään vain muutamasti. Tv:n sitcomeista tohinan erottaa oikeastaan vain se, että elokuvaversio ei ole valmiiksi naurettu. Nia Vardalosin oma käsikirjoitus jatkaa tarinaa niin samalla tavalla kuin ensimmäisessäkin osassa, että ne, jotka sen muistavat joskus nähneensä, huomaavat pian aavistelevansa tulevat käänteet jo reippaasti etukäteen. Originaalissa viehättäneiden kulttuurierojen sijaan huumoria väännetään tällä kerralla varsin väkinäisesti ajamalla keskushenkilöitä alituiseen toinen toistaan nolompiin tilanteisiin suulaan suvun avustuksella, mutta toisto ja kaavamaisuus syövät tehoja koko ajan enemmän ja enemmän.

Nia Vardalos ja John Corbett ovat oikeastaan sivurooleissa, kun päävastuun vievät paikoin hauskastikin torailevat Michael Constantine ja Lainie Kazan. Sivurooleissa jatkavat samat kuin originaalissakin, eli Andrea Martin on suorapuheinen Voula-täti, Louis Mandylor ja Peter Tharos Toulan velipojat Nicko ja Angelo, Joey Fatone serkku Yianni ja Gerry Mendicino Taki-setä. Sivurooleissa vilahtavat tuottaja Rita Wilson Annana, entinen tv-tähti John Stamos uutisankkuri Georgena ja kymmenistä ja taas kymmenistä konnan rooleista tuttu Mark Margolis Gusin kotimaasta Kreikasta hädän hetkellä paikalle saapuvana veli Panosina.

Yhteenveto
Omalla höperöllä tavallaan symppis sekametelisoppa, joka edustaa vanhan koulukunnan komediaa, jota ajan hammas on puraissut paljon pahemmin kuin muita lajityyppejä.