Sidney Lumet: Elokuvan tekemisestä

Amerikkalainen pitkän linjan elokuvaohjaaja Sidney Lumet tunnetaan muun muassa elokuvista Valamiesten ratkaisu (12 Angry Men, 1957), Serpico (1973), Idän pikajunan arvoitus (Murder on the Orient Express, 1974) ja Hikinen iltapäivä (Dog Day Afternoon, 1975). Vuonna 1995 Lumet päätti jakaa uransa aikana kertynyttä arvokasta tietoa kirjoittamalla kiehtovan kirjan Elokuvan tekemisestä (Making Movies). Kirja on mitä mainioin persoonallinen tietopaketti elokuvaharrastajille, joiden hohdokkaimmat mielikuvat niin limusiineista kuin taitelijan vapaudestakin saattavat vihdoin romuttua. Lumet'n kirjan kaltainen opus olisi syytä kahlata läpi ennen kuin jatkaa jokapäiväistä surkutteluaan elokuva-alan onnettomasta osaamisesta. Kyllä siellä yritetään.

Aivan ensisivuilla Lumet tähdentää, ettei kirja tulee paljastamaan mehukkaita juoruja elokuva-alan näyttelijöistä. Se kertoo nimenomaan siitä, miten häilyvä idea käsikirjoittajan päästä päätyy lopulta isojen studioiden levitykseen. Tästäkin huolimatta Lumet lipsauttelee aika ajoin sympaattisia kommenteja lukuisista näyttelijöistä, joiden kanssa hän on saanut työskennellä pitkän uransa aikana. Kirja on mielenkiintoisen oppaan ohella myös kiehtova muistelmateos - vaikkei Lumet itse sitä ehkä sellaiseksi luonnehtisikaan.

Kirja kertoo likipitäen kaiken, mitä kymmenen vuotta sitten elokuvan tekemisestä ansioikkaalla ohjaajalla on kerrottavanaan. Miksi jokin tietty elokuva tuli tehtyä (myös elokuvaohjaajilla saattaa olla rahapula), kuinka valita käsikirjoitus, näyttelijä, objektiivi, kuvauspaikka, valaistus, kuvakulma tai onnistunut otos - ja kuinka paljon elokuvaohjaajalla on todellisuudessa edes mahdollisuus valita. Sidney Lumetin ajoittan kitkeränkin luennoimisen jälkeen herää kysymys, kuka täysijärkinen lähtee edes ohjaamaan elokuvaa Hollywoodissa?

Kirja etenee elokuvan tekemistä mukaillen loogisesti tuotantovaihe kerrallaan, alkaen ideoiden kehittelystä ja päätyen lopulta itsekkäiden, rahanahneiden ja hehkuvan punaisin silmin helppoa taalaa hakevien studiopomojen käsiin. Se, mikä näyttää valkokankaalla hyvinkin yksinkertaiselta, osoittautuu lopulta rubikin kuutioksi elokuvaohjaajalle. Suuresta tietomäärästään huolimatta Lumet tähdentää kirjoittavansa kirjaa ainoastaan omien kokemustensa pohjalta - näin hän tekee elokuvan.

Ei kirja pelkkää tuskaa ja hampaiden kiristelyä kuitenkaan ole. Aidon ilahtumisen tunne onnistuneiden töiden johdosta hehkuu paikoitellen mukavasti kirjan sivuilta. Alituisesta taistelusta huolimatta Lumet pohtii uraansa selkeästi vieno hymy kasvoillaan. Aina kun tekninen nippelitieto tuntuu lyövän lekalla otsaan, Lumet keventää tekstiä esimerkiksi turinoimalla mustikkamuffinssia mässäilevästä värinmäärittäjästä - nämä kaverit eivät bageleita syö. Kirja onkin oivallisesti tasapainoitettu, ja ohjaajan persoonallinen ote tekstiin muokkaa sitä yhä mielenkiintoisemmaksi.

Loppua kohden tekstin sävy muuttuu yhä närkästyneemmäksi. Ensin Lumet halveksuu studioiden ja levittäjien luotsaamaa Dolby-järjestelmää, jonka jälkeen onkin aika hypätä kaksin käsin studiopomojen kimppuun. Kaikki tuntuvat saavan osansa. Loppusanoissa piilee kuitenkin toivo paremmasta huomisesta - paremmista elokuvista. Kymmenen vuotta sitten kirjoitettu kirja ei kuitenkaan olisi voinut olla enemmän oikeassa maalaillessaan piruja tulevaisuudesta.

Sidney Lumetin Elokuvan tekemisestä -kirja on hyödyllinen opus kaikille elokuvista kiinnostuneille. Se tarjoaa harrastajalle mahdollisuuden oppia tarkkailemaan valkokankaan tapahtumia yhä yksityiskohtaisemmin ja arvostamaan elokuva-alan konkareita, jotka mahdollistivat oivaltavan elokuvataiteen olemassaolon. Kun vielä kirjaa suosittelevat Roger Ebert ja Steven Spielberg, ei allekirjoittaneella ole juuri enää lisättävää.

Julkaisija: LIKE
Sivumäärä: 288
ISBN: 952-471-307-1
Suomentanut: Petri Stenman

Sisällysluettelo:

• Alkusanat
  
• Ohjaaja - maailman paras ammatti
  
• Käsikirjoitus - tarvitaanko käsikirjoittajia?
  
• Tyyli - väärinkäytetyin sana 'rakkauden' jälkeen
  
• Näyttelijät - voiko näyttelijä olla oikeasti ujo?
  
• Kamera - paras ystäväsi
  
• Lavastus ja puvustus - kavennuttaako Faye Dunaway hamettaan tosiaan kuudestatoista eri kohdasta?
  
• Elokuva kuvataan - vihdoinkin!
  
• Katselukopiot - tuska ja hurmio
  
• Leikkaamo - lopultakin yksin
  
• Musiikki ja ääni - miltä kuulostaa?
  
• Miksaus - elokuvanteon ainoa tylsä vaihe
  
• Tarkistuskopio - lapsi syntyy
  
• Studio - tämäkö tästä kaikesta jäi käteen?
  
• Sidney Lumetin kolme uraa