Elokuva
Kun arvostettu paleontologi Rick Marshall (Will Ferrell) esittää teoriansa ratkaista energiakriisi tuomalla fossiilipolttoainetta toisesta ulottuvuudesta, ja kertoo aikahyppyä varten kehittelemästään laitteesta, asiaansa vakaasti uskovaa tiedemiestä pidetään hulluna. Kolme vuotta myöhemmin brittikollega Holly Cantrell (Anna Friel) etsii alakoulussa opettavan idolinsa käsiinsä ja onnistuu vakuuttamaan jo unelmastaan luopuneen tohtorin siitä, että tutkimuksia kannattaa jatkaa. Yhdessä he suunnistavat syrjäiseen teemapuistoon kokeilemaan keksintöä, apunaan paikan opas ja ilotulitemyyjä Will Stanton (Danny McBride). Vekotin toimii kuin toimiikin, ja kolmikko imeytyy rinnakkaisuniversumiin, toiseen maailmaan, mistä löytyy tuttuja maamerkkejä, mutta muuten paikka on pelkkää aavikkoa, luolia ja viidakkoa täynnä vaaroja dinosauruksista liskoihmisiin. Ainoa ystävällinen vastaantulija on kädellinen, mutta karvainen ja kiimainen alkuihminen Cha-Ka (Jorma Taccone), joka yrittää auttaa uusia kavereitaan selviytymään elossa ja löytämään töyssyisessä aikahypyssä kadonneen masiinan. 

Amerikkalainen koko perheen televisiosarja Land of the Lost (1974-1977), joka tehtiin myös uusiksi vuonna 1991, on saavuttanut sittemmin kulttistatuksen viimeistään dvd-julkaisun myötä, vaikka nyt katsottuna lapsille suunnattu tieteisseikkailu olisikin ensimmäkseen campia. Sarjan luojat, veljekset Sid ja Marty Krofft, ovat myös elokuvaversion taustalla tuottajien ominaisuudessa, mutta perhearvoja painottava ja harmiton sisältö on vaihtunut härskiin alatyyliin ja huokeaan slapstickiin, joiden väliin heitetään kevyttä inside-läppää ja ilmeisimpiä leffaviittauksia. Lopputulos on kuin Kiviset ja Soraset Jurassic Parkissa (1993), omalla kömpelöllä tavallaan sympaattinen ja rehellisesti älyvapaa, mutta lopulta vain yksinkertaisesti typerä idioottikomedia. 

Kersojen kummitusjutun Casper (1995), alkuperäisen (Berliinin taivaan alla, 1987) vesittäneen nästyykidraaman Enkelten kaupunki (1996) ja kunnianhimoisimpana saavutuksenaan synkän fantasiasadun Lemony Snicketin surkeiden sattumuksien sarja (2004) tehneen Brad Silberlingin hampaattomasti ohjaama sadan miljoonan dollarin kalkkuna näyttää pahviselta ja halvalta. Tehosteet tuovat mieleen lähinnä alkuperäisen Star Trekin, eikä katsoja silti ota selvää, onko tohinassa kyseessä oman itsensä parodia. Oli miten oli, yhtä noloa, lapsellista ja älytöntä telkkasarjan retrolämmitystä ei ole nähty sitten myötähävettävän Lost in Space - matkalla avaruuteen (1998) jälkeen.

Näyttelijäpuolella elokuva on yhden miehen show, sillä ilman takuuhassua Will Ferrellia Land of the Lost todellakin olisi kateissa. Rooli omasta erinomaisuudestaan vakuuttuneena, suuriegoisena superheterona on Ferrellia tutuimmillaan, mutta yhtä kaikki, hyvää tarkoittava, hölmönhauska ja höveli koheltaja, josta on pakko pitää ainakin vähän. Komediakuningas Judd Apatowin löytö, mainiossa toimintakomediassa Pineapple Express - pilvinen pakomatka (2008) shown varastanut Danny McBride peesaa Ferrellia erehtymättömästi, ja on konerasvalta haisevana punaniskana ehta äijä. Rutkasti kehnompaa koomikkokykyä edustavat Pushing Daisies -sarjan Anna Friel käytännön mimmienergiaa tihkuvana romanttisena intressinä ja Saturday Night Live -epeli Jorma Taccone raivostuttavana neandertalina. 

Yhteenveto
Alkukantaisesti pikkuväen dinopuistoa ja navanaluskomediaa sekoittava uunoilu on kuin anaalivaiheeseen jäänyt fossiili.