Elokuva
Jousikvartetto Fuguen valmistautuessa 25-juhlaansa, sellisti Peter Mitchell (Christopher Walken) saa diagnoosin Parkinsonin taudista ja ilmoittaa yhtyeen muille musikanteille tulevan kauden olevan hänelle viimeinen. Tiiviinä jo neljännesvuosisadan toimineen ryhmän harmonia särkyy ja pintaan nousevat vuosia taustalla kummitelleet katkerat ristiriidat, kateus ja kilpailu. Vaikka kvartetti soi yhä täydellisesti nuotissa, sen jäsenet ovat epävireessä.

Yaron Zilbermanin debyyttiohjaus A Late Quartet on hallitun harkittu draama ihmisistä, joille taiteen teko ja sille omistautuminen on tunne-elämän korvikkeena lukinnut näiden sisimmän nuottiviivastojen kätköihin. Rauhallisesti etenevä ja tapahtumilleen viisaasti aikaa antava esitys soi lähdeteoksensa, Beethovenin jousikvartetto numero 14, tapaan seitsemässä osassa, jollaiseen myös elokuva taianomaisesti jakaantuu.

A Late Quartet tullaan ennen kaikkea muistamaan loistavasta miehityksestään, sillä näyttelijäntyö on kautta linjan erinomaista. Mark Ivanirin ykkösviulisti Daniel Lerner elää vain musiikilleen, eikä tee ikinä sen suhteen kompromisseja. Takuuvarman Philip Seymour Hoffmanin kakkosviulua soittavan Robert Gelbartin ja tämän vaimoa esittävän, yhtä lailla aina loistavan Catherine Keenerin Julietten avio-ongelmat eivät ole aiemmin heijastuneet nelikon sointiin, mutta nyt kieli, niin puhuttu kuin instrumenttienkin, alkavat kiristyä lähelle katkeamispistettä. Tärkeässä kokonaisuudelle on myös Imogen Pootsin raivorooli Robertin ja Julietten musiikillisesti lahjakkaana tyttärenä, jolle Daniel antaa yksityisopetusta

Täydellisen oppitunnin metodista kruunaa Christopher Walken, jonka pienin elein ja ilmein tulkitsema Peter on niin Fuguen kuin itse elokuvankin yhdessä pitävä voima. Vaikka Walken onkin miltei sivuroolissa, hänen läsnäolonsa tuntuu ja määrittää koko elokuvan hienovireisen temmon ja soundin. Aivan kuten sello kvartetissa, myös Walkenin Peter on se perustan kaikelle antava kivijalka, jonka päälle muut antavat ja soittavat omat osansa.
.
Yhteenveto
Upeasti näytelty ja terävästi kirjoitettu elokuva on myös musiikillisesti kokonaisvaltainen nautinto.