Elokuva
Robert Harmonin kulttimainetta nauttiva kauhutrilleri Liftari (1986) on yhä edelleen lajityyppinsä tehokkaimpia painajaisia. Monesti jäljitelty, muttei koskaan ylitetty. Sittemmin lähinnä tv-duuneja tehnyt ohjaaja palasi lopulta itsekin uransa kirkkaasti parhaan saavutuksen pariin kalmanrallissa Highwaymen (2003). 

Rahastukselta haiskahtavan uusintaversion taustalla häärii megatuottaja-ohjaaja Michael Bayn kauhuklassikoiden päivityksiin erikoistunut tuotantoyhtiö Platinium Dunes. Koska puljun tapana on rekrytoida tuotostensa puikkoihin nimekkäitä musiikkivideo-ohjaajia, Liftarissa kyntensä pääsee näyttämään Dave Meyer, CV:ssä mm. Jennifer Lopez ja Britney Spears.

Nuoripari Grace (Sophia Bush) ja Jim (Zachary Knighton) ottavat kevätloman kunniaksi auton alle ja suunnan kohti rantamaisemia. Alkumatkasta he ohittavat tien poskeen jääneen matkaajan, mutta myöhemmin huoltoasemalla eivät enää kehtaa kieltäytyä tarjoamasta kyytiä luotettavan tuntuiselle John Ryderille (Sean Bean). Se osoittautuu virhearvioksi, kun etupenkkiläinen paljastuu tosi pipiksi psykopaatiksi. Kyyhkyläiset selviävät tilanteesta säikähdyksellä, mutta pahin on vasta edessä.

Alkuperäisen Liftarin valtti oli sen kolkossa tunnelmassa ja kurkkua kuristavassa lakonisuudessa. Toisintoon ei ole tarttunut niistä kumpaakaan. Kadoksissa on myös lähdemateriaalin psykologinen ulottuvuus, koska katsojan mielikuvitusta ruokitaan edellistä huomattavasti vähemmän.

Erilaisen alkuasetelman (pääpari on jo valmiiksi yhdessä) lisäksi tarinan suurin muutos on sankarin vaihtuminen miehestä naiseksi. Kovin kekseliäin eväin ei siis olla liikenteessä. Toisaalta käsikirjoitus lainaa originaalin muistettavimmat tilanteet, jotka ohjaaja kopioi kuva kuvalta. Dave Meyerin panos on muutenkin lähinnä halpahintaisilla shokeilla mässäileminen ja munattomien pop-renkutusten huudattaminen.

Sen sijaan, että esikuva ylitettäisiin esimerkiksi ilkeydessä, sitä tuunattaisiin kekseliäästi tai siinä olisi edes jokin erilainen näkökulma, uusinnasta heijastuu pelkästään laiska innottomuus ja näköalaton persoonattomuus. Uusi Liftari onkin enemmän kliseistä teinikauhua kuin atmosfääriin luottava piinaistunto.

Tunteet pelissä –sarjan Sophia Bush ja vieläkin nimettömämpi Zachary Knighton ovat hyvännäköisiä ja yritteliäitä, mutta toivottoman särmättömiä tusinaposeeraajia. Bushin täydellistä kroppaa kamera jaksaakin aina tilaisuuden tullen ihailla joka kulmasta. Kuten alkuperäisversiossakin, parhaan päivätyön tekee itse liftari. Konnaroolien luottolärvi Sean Bean hoitaa osansa lukemattomien sekopääroolien (huippuina Näkymätön vihollinen ja 007 ja kultainen silmä) tuomalla varmuudella, mutta Rutger Hauerin jäätävää olemusta ja sadistista maanisuutta brittikörmy ei tavoita. 

Yhteenveto
Kasvottomasti ohjattu pohjakosketus ei onnistu sen paremmin tavoittamaan alkuperäisen häijyä tunnelmaa kuin toimimaan itsenäisenä teoksena apinoidessaan lähdemateriaalin parhaat palat. Elokuvan tasottomuuden ylittääkin vain sen perinpohjainen mauttomuus.