Elokuva
Saajan Fernandes (Irrfan Khan) on eläkkeelle pääsyä odotteleva leskimies, jonka kaipuun täyttämään elämään tulee uutta valoa, kun ruokaa työpaikoille kuskaava lähetti tuo hänelle eväsrasian, joka kuuluu vallan toiselle miehelle. Sen on matkaan laittanut Ila (Nimrat Kaur), rakkaudettomassa avioliitossa kituva nuori hainen, joka yrittää lähestyä vieraantuneen miehensä sydäntä vatsan kautta, taikoen tälle herkkuja lounaaksi ja liittäen mukaan aina pienen viestin. Toisilleen tuiki tuntemattomat Ila ja Saajan aloittavat kommunikoinnin pikkulappusin, purkaen elämäänsä ja syvimpiäkin tuntojaan ja huomaavat pian elämässä jälleen olevan jotain odottamisen arvoista.

Ritesh Batran ohjaama ja käsikirjoittama The Lunchbox on eksoottisilla aromeilla maustettu draama, joka tutkii yksinäisyyttä ja läheisyydenkaipuuta, taustanaan Mumbain miljoonakaupungin hektinen syke. Elokuvan sydän koostuu vuoropuhelusta, jota käyvät henkilöt eivät ole perinteisessä kontaktissa keskenään, vaan aina vuorollaan kommentoivat arkeaan ja saadun viestin synnyttämiä tuntemuksia. Eräänlainen intialainen versio nettichatista ja perinteisestä kirjekaveruudesta, jonka avulla on helpompi terapoida ja terapoitua kuin läheisten tai ammattiauttajien läsnäollessa.

Rauhallinen, ja paikoin jopa viipyilevä kerronta, sympaattiset ja aidot henkilöhahmot sekä tarinan melankolinen haikeus tarjoavat kattauksen, jota syventyy ilokseen nauttimaan kuin parhainta ravintolamenua. Ajatuksekasta elokuvaa höystää myös hienovarainen huumori ja aidot tunteet, jotka jokainen jakaa, asui sitten missä maailmankolkassa tahansa. Ripaus kultturellisia eroja niin elokuvakielessä kuin tapahtumien moraalisessa käsittelyssäkin tuovat kokonaisuuteen vielä kiehtovan jälkimaun.

Yksi Bollywoodin kansainvälisesti tunnetumpia näyttelijöitä, Irrfan Khan (Slummien miljonääri (2008), Piin elämä (2012)), tekee jälleen hienon roolityön Saajana, jonka musertava yksinäisyys on saanut antamaan jo periksi.
Yhtä lailla aito on myös Nimrat Kaur Ilana, joka vahingossa löytää sielunkumppanin paikasta, josta sitä vähiten osaisi etsiä. Nawazuddin Siddiqui on Shaiks, Saajanin korvaajaksi töihin tuleva ylienerginen nuori herra ja Bharati Achrekar Ilan gramofonin neulalla roketettu täti, joka kommentoi tälle jokaista asiaa maan ja taivaan välillä yläkerran ikkunasta.

Yhteenveto

Hienovireinen ja aikuisen ajatuksekas elokuva, joka todistaa sen, että joskus väärä juna voi viedä oikeaan osoitteeseen