Elokuva

Woody Allenin grand tour Euroopan suurkaupungeissa jatkuu. Lontoon (Match Point, Cassandra's Dream) ja Barcelonan (Vicky Cristina Barcelona) jälkeen konkari irrottelee valon kaupungissa Pariisissa, joka muodostaa kauniin taustakuvan Allenin kevyelle, mutta hyvin raikkaalle romanttiselle komedialle Midnight in Paris. Matka saa myös jatkoa, sillä Allenin seuraavaa työtä (The Bop Decameron, julkaisu ensi vuonna) kuvataan paraikaa Roomassa.

Kuvausympäristöään Pariisia sekä sen pitkää historiaa ja perinteitä Allen tarkastelee ironisesti ja hyvin lempeästi. Elokuva alkaa idyllisten postikorttikuvien kavalkadilla, joka esittelee kaikille tuttua kuvakirja-Pariisia pienine kahviloineen, maailmankuuluine monumentteineen ja romanttisine rantakatuineen. Kuvauksellisiin maisemiin olisi helppo sijoittaa mikä tahansa rakastunut nuoripari, mutta hyvin pian käy selväksi, etteivät Midnight in Parisin päähenkilöt Gil (Owen Wilson) ja Inez (Rachel McAdams) ole erityisen onnellisia tai välttämättä edes toisilleen sopivia. Inezin äidin ja isän (Mimi Kennedy ja Kurt Fuller) siivellä Pariisiin lomailemaan saapunut kihlapari on eri mieltä lähes kaikesta. Republikaaniperheestä tuleva Inez on aurinkoista Kaliforniaa rakastava all american girl, kun taas romaanikirjailijan urasta haaveileva neuroottinen Gil on romanttinen wanna-be-boheemi, jonka mielestä 1920-luvun Pariisi on ollut ihmiskunnan kulta-aikaa.

Allen hyödyntää vanhaa tuttua kaavaa ja rakentaa elokuvansa pariskunnan välisille ristiriidoille. Temaattisesti elokuvassa ei ole mitään uutta, mutta Allenin kerronta on niin vetävää ja rentoa, ettei tämä häiritse. Allen myös yllättää katsojaa jatkuvasti. Elokuvan nimi viittaa Gilin yöllisiin kävelyretkiin, joille hän lähtee paitsi ihailemaan rakastamaansa kaupunkia, myös pohtimaan asioiden tärkeysjärjestystä. Allen sysää ympäri kaupunkia hortoilevan Gilin mukaan mielikuvituksellisiin fantasiajaksoihin, joissa tämä pääsee tapaamaan ihailemiaan taiteilijoita F. Scott Fitzgeraldista ja Ernest Hemingwaystä Gertrude Steiniin ja Pablo Picassoon. Gil kohtaa reissuillaan myös kiinnostavan muusan Adrianan (Marion Cotillard), joka puolestaan ihailee yli kaiken belle époque -aikakautta.

Elokuva onkin ennen kaikkea ohjaajan ja katsojan yhteinen nautinnollinen leikki. Allen ripottelee fantasiajaksoihin katsojan bongattavaksi tunnistettavia hahmoja, joita näyttelevät herkullisesti muun muassa Kathy Bates ja Adrien Brody. Kiinnostavin rooli on kuitenkin Owen Wilsonilla, joka Allenin alter egona on onnistunut yhdistelmä huvittavan hermostunutta kirjoittajaraasua ja elämänsä suuntaa hetkittäin samastuttavastikin etsivää keski-ikäistä miestä. Elokuvan loppupäätelmä on käsittämättömän lattea, mutta se sopii niin hyvin Gilin hahmolle, että ratkaisulle mieluummin hurraa kuin buuaa.

Yhteenveto
Woody Allenin rennosti ohjaama Midnight in Paris on kevyt ja kertakäyttöinen, mutta samalla aidosti viihdyttävä romanttinen komedia.