Elokuva
Viikon varoitusaika ja 18 päivän kuvausaikataulu. Tässä olivat ohjaaja Scott Spiegelin lähtökohdat Modesty Blaise - The Beginning -elokuvan tuotantoon. Yleensä ohjaaja osallistuu muihinkin tuotannon vaiheisiin käsikirjoituksen lukemisen ja itse ohjaamisen lisäksi. Hyvällä tuurilla ohjaaja pääsee vaikuttamaan näyttelijävalintoihin, kuvausaikatauluihin ja kuvauspaikkoihin. Tuskinpa kuitenkaan Spiegel pahakseenkaan pisti, kun Miramax pomo Harvey Weinstein kutsui miehen tienaamaan rahaa elokuvaohjaamisen merkeissä Romanian kuvauspaikalle.

Elokuvan piti alun perin olla itse Quentin Tarantinon oma projekti, jossa joidenkin huhupuheiden mukaan Uma Thurman olisi näytellyt pääroolia. Tarantino joutui kuitenkin kieltäytymään Kill Bill -leffakiireidensä vuoksi projektista. Varamiehenä ollut Ted Nicolaou odotti Romaniassa jo kuvauskäskyä, mutta Weinsteinin ehdotettua Spiegeliä sijaiseksi oli homma selvää pässin lihaa. Spiegel ja Tarantino olivat tuttuja Roger Avaryn (mm. Killing Zoe, 1994) kautta ja olihan QT tuottanut Spiegelin Hämärästä aamunkoittoon jatko-osan (From Dusk Till Dawn 2: Texas Bloodmoney, 1999). Miramaxin oli pakko saada elokuva tehtyä säilyttääkseen oikeutensa Modesty Blaise -filmatisointeihin jatkossakin.

Lyhyestä virsi kaunis. Modesty Blaise on Peter O'Donnellin vuonna 1963 luoma sankaritar, joka ratkoo rikoksia ja mysteereitä aina kun niitä vaan kohdalle sattuu partnerinsa Will Garnerin kanssa. Neiti Blaise oli aikaisemmassa elämässään suuren rikollisjärjestön johtaja, mutta eläköityi niistä tehtävistä myöhemmin. Modesty Blaise sarjakuvaa seurasi kulttimaine ja kirjasarja. Vuonna 1966 Modesty Blaise päätyi elokuvamuotoon, mutta kyseessä oli varsinainen pohjanoteeraus, eikä lopputulos muistuttanut juuri lainkaan esikuvaansa sarjakuvaa.

Modesty Blaise - The Beginning kuvaa Modestyn varhaisvuosia. Parikymppinen Modesty (Alexandra Staden) työskentelee Louchen (Valentin Teodosiu) kasinolla. Eräänä onnettomana päivänä Miklos (Nikolaj Coster-Waldau) -nimisen kriminaalin joukkio hyökkää kasinolle vaatiakseen tilien tasaamista Louchen kanssa. He saavatkin vastaansa Modestyn.

Toimintaelokuvaksi ihan mukiinmenevältä alkuasetelmalta vaikuttava juoni ei toteudu käytännössä kovinkaan tyylikkäästi. Ensimmäinen miinus tulee Alexandra Stadenista, jonka kokemukset näyttelijänä eivät ole kovinkaan kummoiset, ja sen kyllä huomaa katsellessaan nuoren Modestyn keikistelyä ja viiden sentin paksuista huulipunahymyä. Tanskan oma poika Nikolaj Coster-Waldau nähtiin viimeksi Wimbledon tennisleffassa, ja näyttää siltä, että mies yrittää viedä Ben Affleckin roolin puupökkelömäisimpänä näyttelijänä kautta aikojen. Ainoa hieman enemmän tunnettu mies leffan miehistöstä on Raymond Cruz, jonka tunnetuinpia rooleja taitaa olla solttu DiStephano Alien: Resurrection (1997)-leffasta.

Tekosyy tutustua Modestyn lapsuuteen on hieman erikoinen, mutta pisteet omaperäisyydestä täytyy antaa. Miklos nimittäin saa kuningasidean pelata Modestyn kanssa rulettia, ja panoksena on panttivankien vapauttamista tai Modestyn tarinointia menneistä vuosistaan. Uskomaton idea, ja viimeistään sen tapahtuessa huomaa, miksei tätä ideaa ole aikaisemmin kokeiltu elokuvissa - se ei toimi!

Takelteva dialogi ja aneeminen näytteleminen eivät ole elokuvan ainoa ongelma. Kyllä Spiegeliäkin voi syyttää ohjauksestaan, mutta ei silti koko elokuvan huonoudesta. Käsikirjoitushan suurimman osan dialogista kuitenkin on syöttänyt näyttelijöiden kupoliin, jota he sitten aksenteillaan suoltavat ilmoille.

Siitä kuitenkin kovasti toivoo, että seuraavat mahdolliset Modesty-leffat olisivat hieman paremmin suunniteltuja, eivätkä näin ns. juosten kustuja "tehdään pois alta, että saadaan jatkossakin tehdä lisää vähän paremmalla ajalla" -tuotantoja.

Kuva
Anamorfinen 1.85:1-kuva on pääasiassa kelvollinen, mutta muutamassa sisätilakohtauksessa mustat pinnat kohisevat näkyvästi. Muuten kuva on suhteellisen terävä ja toistaa värisävyt hyvin.

Ääni
Julkaisun laadukkain osio löytyy sen äänipuolelta. Hyvä DTS-raita on hitusen dynaamisempi kuin sen seuralaisena toimiva DD5.1-ääniraita. Mitäänsanomaton soundtrack on Deborah Lurien nuottivihkosta, mutta vaikuttaa kuulijan lähinnä huonoudellaan.

Lisämateriaali
A Conversation with Scott Spiegel and Quentin Tarantino (41:57) ekstrassa Shannon McIntosh -niminen henkilö haastattelee innostuneita ja puhuessaan lähes hyperventiloivia ohjaaja Spiegeliä ja tuottaja Tarantinoa. Erittäin mielenkiintoinen haastattelu on kaiken lisäksi lähes kolmen vartin mittainen katsaus kaksikon Modesty Blaise -innostukseen ja leffan alkutuotantoon.

The Making of Modesty Blaise (13:08) on perinteinen elokuvan tekemisestä kertova dokumentti, jossa ääneen pääsevät ohjaajan lisäksi myös kuvaaja, tuottajat sekä pääosan esittäjät.

Yhteenveto
Kyllähän sen ymmärtää, että viikon varoitusaika ja 18 päivän kuvausaikataulu vieraassa maassa ei ole ohjaajalle se kaikkein ihanteellisin tilanne lähteä luomaan rakastamaansa sarjakuvasankariin pohjautuvaa leffaa. Tämä ei ole kuitenkaan tekosyy sille, että elokuva on ala-arvoinen, mutta se lähestulkoon vapauttaa Spiegelin vastuusta. Kaiken kaikkiaan kehno keino luoda mahdollisille tuleville Modesty Blaise -leffoille jalansijaa, mutta ilmeisen onnistunut yritys säilyttää Peter O'Donnelin luoman agenttinaisen filmatisointioikeudet Miramaxilla. Julkaisuna kelpo, mutta sisällöltään valju juoni ja amatöörimäistä näyttelyä - vaikka toimintaelokuvasta onkin kyse.