Sergei Lukyanenkon samannimiseen romaaniin perustuva Night Watch oli kotimaassaan Venäjällä valtaisa hitti. Elokuvassa perinteinen hyvä vastaan paha -asetelma siirrettiin Venäjän slummeihin, päälle ripoteltiin hieman vampyyrimytologiaa ja loppusilauksena koko komeus käärittiin lännestä kopioiduilla erikoistehosteilla. Elokuvaa on jo tituleerattu venäläisten Lord of the Rings -saagaksi, ja Night Watch onkin vasta alkusoittoa trilogialle.

Vuosisatoja sitten valon ja pimeyden joukot kohtasivat toisensa ylittäessään siltaa. Kumpikaan osapuolista ei väistänyt, minkä seurauksena syntyi verinen tappelu osapuolien välillä. Viimein tajuttuaan, ettei taistelu loppuisi ennen kuin kaikki osalliset makaisivat kuolleina, joukkojen johtajat sopivat välilleen aselevon. Sopimukseen kuului, että valon joukot muodostavat yövartion ja pimeyden joukot vastaavasti päivävartion. Vartioiden tehtävä on ylläpitää rauhaa ja estää vastakkaisen osapuolen laittomat teot.

Nykypäivän Moskovassa muukalaisiksi kutsutut henkilöt ovat tietämättään osa valon ja pimeyden joukkoja. Sopivan selkkauksen laukaistaessa heissä piilevät voimat muukalaiset saavat päättää liittyvätkö he valon vai pimeyden puolelle. Anton (Konstantin Khabensky) liittyi vuosia sitten valon puolelle, ja toimii nykyään yövahtina. Erään vahtikeikan yhteydessä hän kohtaa sattumalta mystisen naisen, jonka tulemista on pelätty vuosisatojen ajan. Legendan mukaan kirottu nainen johtaa joukot toisiaan vastaan, kun yksi suurista valitsee puolensa ja muokkaa heidän välillään olevan tasapainon edukseen.

Night Watch (2004) on Timur Bekmambetovin askel suuremman tuotannon pariin, ja kotimaassaan myös onnistunut sellainen. Lukyanenkon mytologiaan perustuva elokuva on hennon piristävä lisäys perinteisen vampyyrimytologian koukeroihin, ja vodkantäytteinen Venäjä miljöönä toimii hienosti. Valitettavasti mytologia onkin ainoa toimiva seikka elokuvassa. Bekmambetov on ottanut vaikutteita musiikkivideoista, mikä näkyy leikkauksissa. Toimintakohtaukset ovat sekavia nanosekunnin kestävistä pätkistä koostuvia sähellyksiä, joiden tilanteen hahmottaa ainoastaan hetkellisellä yleiskatsauksella ennen kuin palataan takaisin tiukkoihin lähiotoksiin. Muutamaa hienoa efektiä lukuun ottamatta kohtaukset aiheuttavat lähinnä päänsärkyä.

Trailerissa ilahduttanut audiovisuaalisuus jättää myös karvaan maun, sillä Night Watchin kohdalla termi ”parhaat palat traileriin” sopii paremmin kuin hyvin. Elokuvan tyylikkäästä audiovisuaalisesta ulkoasusta ei ole jälkeäkään. Toki kohtaukset löytävät elokuvasta, mutta ne ovat mitättömän pienessä osassa. Suurin osa ajasta edetään perustoiminnoista tutuissa kulisseissa, jotka eivät voisi erota juuri vähempää länsimaan tuotoksista. Niin ikään trailerissa kuultu, ja äärimmäisen hyvin elokuvaan ja sen tunnelmaan sopiva M83-yhtyeen Unrecorded-kappale on vaihdettu geneeriseksi rämpytysrokiksi ja taustalla vaimeasti soivaksi viulukonsertoksi.

Oikeastaan näitä pahemmaksi seikaksi nousee se, että Night Watch on vain suoraan sanottuna surkea tekele, ja aivan kauhean epämääräinen aloitus trilogialle. Hahmogalleria koostuu pikaisesti laskettuna ainakin kahdeksasta henkilöstä, ja jokainen heistä on yhtä hengetön elokuvan alussa kuin lopussa. Päähenkilö Antoniin keskitytään luonnollisesti eniten, mutta hänkin jää hahmona varsin etäiseksi. Elokuva keskittyy legendan estämiseen, yrittää siinä samalla syventää henkilöhahmoja, raotella mytologian verhoja ja kaikkein tärkeimpänä näyttää tyylikkäältä. Lopputuloksena eteen rullataan krediitit juuri kun tarina alkaa käydä mielenkiintoiseksi.

Kuva
Anamorfinen 1.85:1-suhteinen kuva toistaa vahvasti käsitellyn elokuvan hyvin. Kuva on sangen tarkka, vaikkakin ajoittain lievä pehmeys haittaa. Värit toistuvat niin kuin on tarkoitettukin, ja mustan taso on hyvä. Jälkimmäinen on eduksi etenkin taistelukohtauksissa, jotka tapahtuvat suurimman osan ajasta hämärässä. Satunnaista staattisuutta ja jatkuvaa kohinaa lukuun ottamatta kuva on hyvää tasoa.

Ääni
Julkaisu sisältää venäjänkielisen Dolby Digital 5.1 -ääniraidan, joka hoitaa tehtävänsä mallikkaasti. Dialogi kuuluu selvästi, ja tilavaikutelmaa luodaan hyvin niin seesteisemmissä kuin toiminnallisemmissakin kohtauksissa. Kaikin puolin onnistunut, vaikkei kovinkaan erikoinen miksaus.

Lisämateriaali
Julkaisu sisältää ohjaajan kommenttiraidan, jossa Bekmambetov kertoo hieman henkilöistä, elokuvan kuvauksista ja tehosteista, sekä yleistä taustatietoa. Raidan lisäksi levyltä löytyvät reilu kolmeminuuttinen featurette jatko-osasta Day Watch, ja traileri mielenkiintoiselta vaikuttavasta Broken Saints -piirretyn DVD-boksista.

Yhteenveto
Night Watch perustuu Lukyanenkon kehittämään mytologiaan, joka kuulostaa paperilla hienolta, mutta elokuvaksi siirto ei ole onnistunut. Trilogian ensimmäinen osa kärsii päämäärättömyydestä, joka heittää katsojan eteen kohtauksia kohtauksen perään, joissa ei tunnut olevan minkäänlaista järkeä. Mytologiaa raotellaan hieman, mutta silti elokuvan loputtua jää tyhjä olo - tässäkö tämä nyt olikin. Julkaisu on perushyvää tasoa.