FilmiFIN: Miten jatkuvasti uudistuva kotiteatteriteknologia voi parantaa elokuvan tekijän mahdollisuuksia tarinankertojana?

Ridley Scott: Sehän on selvä, varsinkin The Counselorin tapauksessa, tarkoitan. Elokuvateattereissa elokuvan pituus oli 1,58, ja se on juuri sopiva mitta siihen tarkoitukseen. Minulla oli jo leikkattuna täydellinen ja Cormac McCarthyn erinomaista käsikirjoitusta kunnioittava versio, joka kestää 2 tuntia 25 minuuttia, jo valmiina, mutta halusimme tiivistää sitä nimenomaan teatterijulkaisua silmällä pitäen, mutta jo silloin tiesimme, että tulemme julkaisemaan elokuvasta täydellisen version blu-raylla. Kotioloissa kun voit katsella elokuvan haluamaasi aikaan ja pistää sen paussille vaikka hakeaksesi itsellsi oluen ja jatkaa katselua juuri silloin kuin sinulle itsellesi sopii. Tähän käyttötarkoitukseen The Counselorin pidempi versio sopii täydellisesti.

FF: Puhumme siis katselukokemuksesta?

R.S.: Kyllä. Cormac McCarthy on yksi parhaista kirjailijoista nykyaikana ja hänen teksteissään on aina useita kerroksia. Parhaimmillaan yhdessä ja samassa dialogissa voi olla päällekkäisä ulottuvuuksia enenmmänkin ja niiden yhteen saattaminen ja antaminen katsojan tulkittavaksi on äärimmäisen kiehtovaa. Cormacin teksti koostuu kuin mannerlaatoista, jotka kaikki liikkuvat koko ajan eri suuntiin, mutta jos ne sattuvat törmäämään toiseen, syntyy maanjäristys, joka vaikuttaa lopulta aivan kaikkeen, mitä elokuvassa tapahtuu ja nähdään. Näiden pienten palasten yhteensaattaminen on välillä erittäin stressaava ja pelottavaakin, mutta kun tanssi alkaa, se onkin aikamoista valssia.

FF: Kuinka suurista muutoksista teatteriversioon nähden on blu-ray-julkaisulla kysymys?

R.S.: Elokuvan kolmas, timanttikauppaan sijoittuva kohtaus kestää pitkässä versiossa kuusi ja puoli minuuttia ja se on teatteriversiota ajatellen liian pitkä katsojan toleranssi huomioon ottaen. Kyseessä on kuitenkin äärimmäisen ajatuksekas ja monimerkityksellinen kohtaus, jonka metaforat vaikuttavat koko elokuvaan, mutta sen syvimmän tarkoituksen ymmärtää vasta elokuvan lopussa. Minun työni on kuitenkin pohjimmiltaan pitää katsojan persus penkissä, joten lyhensimme sitä teatteriversioon, mutta nyt kotiteatterijulkaisussa se pääsee täyteen merkitykseensä.

FF: Millainen elokuvan tuotanto muuten oli ja oliko teillä ongelmia sen aikana?

R.S.: Tuotanto oli erittäin suunniteltu ja aikataulultaan tiukka, kuvauksiin meni ainoastaan seitsemän viikkoa, ja se on tämän kaltaisen ja kokoisen elokuvan tekemisessä erittäin vähän. Mutta minä en ole nopea enkä hätäinen, haluan kaiken olevan täydellisesti hallinassa, joten oli erittäin mielenkiintoista yrittää koordinoida kaikkia elokuvassa mukana olevia tähtiä ja saada heidän kiireiset arkensa sopimaan elokuvamme kuvausaikatauluihin. Vaikka kaikki sanoivat olevansa koko ajan täysin elokuvaamme sitoutuneita, homman oraganisoiminen toimivaksi oli erittäin haasteellista.

FF: Mitä työskentely Cormac McCarthyn kanssa sinulle opetti?

R.S.: Sen, että hän on yleensä oikeassa sanomistaan ja tekemistään asioista ja minä ainakin yritän olla. Luulenkin, että hän juuri siksi valitsi minut lukemaan The Counselorin käsikirjoituksen ensimmäisenä. Yritän aina toimia ilman kompromiseeja ja tehdä työni mahdollisimman hyvin ja sen alkuperälle uskollisesti. En halua pyydellä katsojilta anteeksi elokuvan henkilöiden tekoja tai pehmennellä iskuja antaakseni heille paremman mielen elokuvan lopussa, joten luulen, että se oli syy, miksi Cormac päätti, että se olen juuri minä, joka sain The Counselorin käsikirjoituksen eteeni ensimmäisenä.

FF: Onko sinulla vielä jotain sanottavaa pääosan Michael Fassbenderistä, joka vakuutti jo elokuvassasi Prometheus?

R.S.: Minä olen suorapuheinen ja hän on suorapuheinen, joten emme tuhlaa aikaa paskanjauhamiseen vaan menemme suoraan asiaan. Hän sanoo aina mitä ajattelee ja vaikka olisin joistain asioista eri mieltä, työskentelymme yhdessä sujuu erittäin hyvin.

FilmiFIN kiittää Ridley Scottia ja Fox-Paramountia.