Elokuva
Ulkoavaruuden airut Klaatu (Keanu Reeves) saapuu tellukselle muassaan ultimaattumi pallomme johtajille: jos emme pidä asuinplaneetastamme parempaa huolta, se otetaan meiltä pois, tai me siltä, kuinka vaan, sillä lopputuloksena ihmiskunta lakkaa joka tapauksessa olemasta. Vaan eihän nyt sotavoimat voi tyylikkäästi pukeutunutta ufomiestä noin vain YK:n eteen päästää, joten viestintuoja jemmataan pois päivänvalosta, dystopioitaan julistamasta.

Avarammalla ajattelulla varustettu astrobiologi Helen Benson (Jennifer Connelly) päättää pelastaa paitsi ihmismuotoisen humanoidin myös koko maailman ennen kuin militanttien suunnitelmat tuhoavat kaiken. Apuna kilpajuoksussa kelloa vastaan terhakkaalla tohtorinnalla on poikapuolensa Jacob (Jaden Smith) sekä muutama fiksumpi fyysikko ja tutkija (John Cleese, Jon Hamm) ja vastaboolina kovapäinen puolustusministeri Jackson (Kathy Bates) sekä liipaisinherkkä eversti (Robert Knepper). Voiko tuomiopäivän sanansaattaja millään oppia ihmisiltä jotain, minkä vuoksi meidät kannattaisi vieläkin pitää elossa?

Ohjaaja Scott Derricksonilla on plakkarissaan vasta jokunen, lähinnä kauhugenreen menevä elokuva (mm. hölmö Hellraiser: Inferno (2000) ja pikkuisen parempi The Exorcism of Emily Rose (2005)), eikä laveaksi maalatun Päivä jona maailma pysähtyi -elokuvankaan tapauksessa mies osaa sen enempiä, paitsi luoda muutamia toiminnallisempia jaksoja vetävyyden parantamiseksi. Mistään messiaan uudesta tulemisesta ei ole kysymys, vaikka Klaatu vetten päällä käveleekin, vaan ekologisesta hätähuudosta, jonka pontimeksi tarvitaan tuhon uhka, jotta ihmiset oppisivat elämään ihmisiksi.

Rahalla rakennettujen efektien seassa näyttelijäsuoritukset ovat paikoin hävettävän kökköjä: Keanu Reevesin muutenkin rajallinen ilmaisu on sinällään hyvässä hyötykäytössä, sillä nyt herran ei tarvitse tunteettoman alienin roolissa käyttää kuin sitä toista ilmettään. Nimisakista Jennifer Connelly ja Kathy Bates ovat rutiiniduuneissa ja tv:stä tutut, Pako-sarjan pedofiili Robert Knepper ja Madmen-sarjan myyntitykki Jon Hamm vetävät vierailunsa sitäkin enemmän vasurilla. Jaden ”Willin poika” Smith tekee taatusti vuoden ärsyttävimmän lapsiroolin nokkavana besserwisserinä eikä apua saada noin minuutin kuvissa piipahtavalta Monty Python -veteraani John Cleeseltäkään.

Yhteenveto
Lopputuloksena on naiivi ja mahtipontisuudessaan hölmö esitys, ala-arvoinen armageddon, jonka vetävimpänä mediatemppuna tuotantoyhtiö 20th Century Fox päätti säteilyttää elokuvansa ensi-illan myös avaruuteen. Olisivat voineet liittää mukaan myös sen tekijät.