Elokuva
Bostonilainen etsivä Thomas Craven (Mel Gibson) ehtii iloita vain hetken 24-vuotiaan tyttärensä Emman (Bojana Novakovic) kotiinpaluusta, kun salamurhaajan luodit tekevät tuhoaan. Aluksi näyttää siltä, että Bostonin alamaailmasta urallaan runsaasti vihollisia hankkinut Craven olisi ollut attentaatin ensisijainen kohde, mutta Emman tavaroista löytyvät todisteet siirtävätkin fokuksen aivan uuteen suuntaan.

Craven alkaa omin päin tutkia jälkikasvunsa työnkuvaa liikemaailmassa menestyneessä Northmoor-yhtiössä ja törmää turpa edellä korkean luokan peittelyyn ja syvälle haudattuihin salaisuuksiin, jotka pintaan noustessaan tuovat mukanaan myös ruumiita. Itsesyytösten ja kostonhimon riivaama isä on lopulta valmis mihin tahansa saadakseen tyttärelleen oikeutta, mutta niin ovat myös miljardibisnestä pyörittävät häikäilemättömät vastustajat.

Pimeyden ytimessä perustuu Troy Kennedy-Martinin kirjoittamaan, ja vuonna 1985 esitettyyn suosittuun tv-sarjaan ja sen ovat elokuvaksi sovittaneet William Monahan sekä Andrew Bowell. Vaikka juonen ytimessä onkin aina yhtä letaali radioaktiivisuus, Monahan on tuonut tarinaan aimo annoksen nykyaikaa laajentaen tarkkuusaluetta kattamaan myös tämän päivän terrorismin ja Lähi-idän tulenaran tilanteen.

Myös alkuperäisen tv-sarjan ohjannut Martin Campbell tekee varmaotteista työtä kameran takana, antaa riittävästi niin ikään hienosti raskaan roolinsa kantavalle Gibsonille tilaa ja rakentaa hienovaraisesti vainoharhaisen näyttämön, missä finaalin väkivaltainen välienselvittely herättää katsojassa kysymyksiä äärimmäisten tekojemme oikeutuksesta. Campbell ymmärtää myös emootioiden merkityksen eikä nyrjäytä draamankaarta turhilla irtiotoilla, vaan toimii vasta kun toiminnan aika on.

Vuoden 2002 elokuvan Signs jälkeen ensimmäisen kerran päärooliin palaava ja miltei joka kuvassa esillä oleva Mel Gibson hallitsee tilaa suvereenisti, tuo surun ja kärsimyksen lihaksi pidäkkeettömällä roolityöllään ja antaa vihalle pelottavat kasvot. Ray Winstonen hyytävä Darius Jedburgh on samalla tavalla vaikuttava ilmestys, moraaliltaan vähintäänkin arveluttava operaattori, mutta myös mustan sielunsa sopukoissa oikeudenmukaisuuden ymmärtävä aseveli. Danny Huston tekee tavoilleen uskollisena lihaisan hahmotuksen suurkorporaation johtajana Jack Bennettina, jolle mikään keino ei ole mahdoton suojeltaessa omia intressejä ja sijoituksia.

Aivan loppusuoralla Howard Shoren korvanneen Paul Haslingerin score tavoittelee paikoin samoja tuntoja kuin alkuperäisen tv-sarjan musiikki, jonka ikimuistoiset nuotit ja kitarasoolot loivat Michael Kamen ja Eric Clapton.
Haslinger pitää teemansa pieninä, ulvottaa taustalla syntetisaattoreita ja onnistuu luomaan moniin kohtauksiin lohduttoman, kylmän sodan ajoista muistuttavan skitsofreenisen ja paranoidin tunnelman.

Yhteenveto
Synkkä ja paikoin brutaalin väkivaltainen kostotrilleri toimii harkitun hitaalla kerronnallaan mallikkaasti ja antaa myös tilaa pimeyden ytimessä epätoivoisesti rimpuileville, jo valmiiksi tuomituille henkilöilleen.