Rakkautta & Anarkiaa 2009 -festivaaliraportti
J. Pikkarainen, To, 01/10/2009 - 00:00

Poikkeuksellisen aurinkoiset syyssäät eivät heikentäneet 22. kertaa järjestetyn Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin taivalta, sillä maaginen 50 000 kävijän haamuraja rikkoutui viimein. Kinkerit keräsivät Helsingin elokuvateattereihin 51 200 liikkuvasta kuvasta kiinnostunutta katsojaa, liki kolme tuhatta enemmän kuin aikaisempi ennätys. Valtavirrasta poikkeava elokuvatarjonta miellytti myös festariväkeä; vajaa neljännes 425:tä järjestetystä näytöksestä oli loppuunmyyty.

Festivaalin avasi Steven Soderbergh ohjaustyöllään Ilmiantaja!, maissiteollisuuteen komedian avulla pureutuva trilleri. Ohjaaja oli edustamassa myös indie-kategoriaa huomattavasti pienimuotoisemmalla teoksellaan The Girlfriend Experience, jonka pääosassa nähdään aikuisviihde puolella paremmin tunnettu Sasha Grey. Pornoteollisuutta käsiteltiin muutenkin peräti kolmen dokumentin voimin. Entuudestaankin jo varsin monipuolinen elokuvatarjonta sai uusia teemoja muun muassa siirtolaisuudesta sekä afrikkalaisesta teollisuudesta, kun taas aiemmin ylitarjottua aasialaista tuotantoa oli hieman tasattu.

Tuttuun tapaan tapahtumassa oli mukana niin ensikertalaisia kuin konkareitakin. Vanhoista ohjaajasuosikeista mukaan tarttui John Woo elokuvallaan Red Cliff, josta nähtiin Rakkautta & Anarkiaa -festivaalissa alkuperäinen kahteen osaan jaettu ja viiden tunnin kestoinen versio. Aasiasta terveisiä lähettivät myös pari muutakin tuttua nimeä. Chan-wook Park jatkoi uusimmallaan elokuvallaan Thirst kehuttua linjaansa, Takashi Miike edusti festareita peräti kahden filmin voimin ja perinteitä kunnioittaen Ghibli-studion isähahmo Hayao Miyazakin uutukainen, Ponyo rantakalliolla, sai Suomen ensi-iltansa. Debyyttinsä valkokankaalla tekivät sen sijaan suomalaiset Saara Saarela sekä Alli Haapasalo elokuvillaan Väärät juuret ja Kukkulan kuningas. Muita ensikertalaisia olivat muun muassa espanjalainen Gabe Ibáñez kauhuttelullaan Hierro, Marc Webb loppuunmyydyllä komediallaan (500) Days of Summer ja australialainen Adam Elliot stop motion -animaatiollaan Mary and Max.

Fiktion ohella elokuvatarjonnasta löytyi ihan asiaakin. Yleismaailmallisia aiheita käsiteltiin dokumenttien Outrage, The Cove sekä Food Inc. avulla, joista kaksi jälkimmäistä keräsi salit täyteen. Vastaavassa järjestyksessä aiheet käsittelivät konservatiivisen Yhdysvaltain poliittisen kentän kantaa homoseksuaalisuuteen, delfiiniteollisuuden haitallisuutta ja ruuan tehotuotantoa. Taidemaailmasta yleisöä kiinnostavimmaksi nousi Vogue-lehden syysnumeroa dokumentoinut The September Issue. Kaksi muuta pukujen maailmaan fokusoitua dokumenttia sijoittuivat Italiaan ja Itä-Saksaan. Nigerialaiseen elokuvateollisuuteen katsastettiin puolestaan Ben Addelmanin ja Samir Mallalin yhteistuotannossa Nollywood Babylon. Musiikin ystäviä hellittiin kuuden dokumentin voimin, vaikka R.E.M. - This is Not a Show peruutettiinkin viime hetkellä.

Torstaina 24.9. järjestetyssä kotimaisessa gaalassa nähtiin Saarelan esikoisteos, perheen problematiikkaan pureutuva Väärät juuret. Ennen varsinaista elokuvaa palkittiin vuotuiseen tapaan Vuoden elokuvatuottaja sekä -ohjaaja. Suomen elokuvatuottajien keskusliitto ry SEK antoi 13. kertaa jaettavan Kultaisen kelan Petteri Pasaselle sekä Hannu Tuomaiselle elokuvan Niko - lentäjän poika ansiosta. Perusteluiksi kehuttiin elokuvan menestystä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä animaation yleistä laadukkuutta. Vuoden elokuvaohjaaja -pystin pokasi Jukka-Pekka Valkeapää debyytillään Muukalainen, joka oli juryn mielestä Suomen oloissa ilahduttava poikkeus. Toista kertaa jaettava Finnkino-palkinto annettiin Caroline Linkin A Year Ago in Winter -draamalle. Menetystä ja surua käsittelevä elokuva oli festarikävijöiden mielestä kategoriansa paras, ja teos saa ensi-iltansa tulevana talvena.

Festivaalin päätöselokuva liikkui Rakkautta & Anarkiaa -nimekkeen ensimmäisen sanan teemoissa. Jane Campionin periodidraama Bright Star kuvaa runoilija John Keatsin ja ennen kaikkea hänen rakkautensa Fanny Brawnen suhdetta. Haikea elokuva veti salin täyteen, mikä oli oiva päätös yksitoista päivää kestäneelle festivaalille, joka tarjosi jälleen jokaiselle jotakin.



Copyright © FilmiFIN 2004 - 2016