Elokuva
Brooklynin irkkumafian vanha torpedo, Haudankaivajaksikin kutsuttu palkkamurhaaja Jimmy Conlon (Liam Neeson), on pulloon ryöminyt katkera ja pahansisuinen kehäraakki, joka entisen pomonsa Shawn Maguiren (Ed Harris) siirryttyä laillisiin bisneksiin, tekee mitä tahansa töitä eniten maksavien laskuun. Vanhoihin hommiin on kuitenkin pakko palata, kun Jimmyn isästään vieraantunut poika, itsekin pientä kuutamokeikkaa konnille heittävä Mike (Joel Kinnaman), jää pahaan välikäteen, keskelle armenialaisten gangstereiden ja Maguiren pojan, Dannyn (Boyd Holbrook), pilalle mennyttä huumediiliä. Suojellakseen ainoaa jälkikasvuaan kostolta, Jimmyn on käännyttävä omaa rikollisperhettään vastaan, eikä miesten välinen vihanpito jää suinkaan ainoaksi haudattavaksi yhden kohtalokkaan yön aikana.

Jaume Collet-Serran (kauhujännäri Ottolapsi (2009) ja Neesonin kanssa tehdyt trillerit Unknown (2011), Non-Stop (2014)) ohjaama Run All Night on kalmalta löyhkäävä trilleri. Lohduton, jo kaukaa lopputulemaltaan selvä kuvaelma kostosta ja sovituksesta kulkee melankolisella vireellä läpi yhden yön, jota katkovat rumat väkivaltapurkaukset ja intensiiviset toimintakohtaukset. Brad Ingelsbyn (Rautakaupunki, 2013) rustaama tarina ei tarjoile oikeastaan yhtään yllätystä, mutta tavoittaa silti ihmiset ulkokuoriensa kätköistä, kylmien katujen pimeämmän puolen ja niiden tapa tai tule tapetuksi-mentaliteetin, joka on ainoa edellytys elämän jatkumiselle.

Hahmogalleria on juonenkaaren tapaan vailla ihmeellisyyksiä, kilpajuoksussa kuoleman kanssa ovat omia sääntöjään noudattavat veteraanikonnat ja mistään piittaamattomat uuden ajan murhamiehet, likaiset poliisit ja lopulta isät ja pojat, mutta kioskirjallisuuden kantateoksilta vaikuttavista lähtökohdistaan huolimatta Run All Night toimii silti moitteetta täysiverisenä ja kaikkea turhaa kikkailua fiksusti välttelevänä jännityselokuvana. Yöllinen, neonvaloissa ja veressä kylpevä New York toimii aitona kankaana Martin Ruhen ajatuksella maalaamille kuville, joita Craig McKay editoi valkokankaalle hyvällä sykkeellä. Tunnelman tiivistää paremmin nimellä Junkie XL tunnetun multimuusikko Tom Holkenborgin melankolinen score.

Liam Neesonin irkkukarisma on hyvässä hyötykäytössä karskina palkkamurhaaja Conlonina, ilkeänä ja alkoholisoituneena miehenä, jolle sovitus ei suinkaan ole anteeksipyyntö, vaan lunastus. Yhtä lailla karhea ja karski Ed Harris on myös aina varma valinta kovaotteisten miesten rooleihin, eikä veteraani jätä nytkään tilaisuuttaan käyttämättä. Ruotsalaisesta Rahalla saa -trilogiasta (Snabba Cash, 2010-2013) tuttu, Maikkarilla viikoittain pyöritetyissä Johan Falkeissa kannuksiaan hankkinut, ja sittemmin jenkkitelkan Jälkiä jättämättä (The Killing, 2011-2014) kautta tähdeksi ja uudeksi Robocopiksi (2014) nousseelle Joel Kinnamanille Run All Night ei paljoa tilaa anna, Neesonin ja Harrisin määrätessä tahdin ja tunnelman, mutta lahjakas nuori mies lunastaa silti paikkansa miltei raamatullisia mittasuhteita saavassa katumusharjoituksessa.

Genésis Rodriquez on Miken vaimo Gabriela ja Giulia Cicciari sekä Carrington Meyer näiden nuoret tyttäret Lily ja Catelyn. Neesonin kanssa hienossa Lawrence Block -sovituksessa Tanssi haudoilla nähty Boyd Holbrook maalaa osuvan muotokuvan huumeilla päänsä sekoittaneesta nykygangstasta, jolle vanhan liiton kunniakoodit eivät enää merkitse mitään. Räptähti Common yllättää Terminatorin tehokkaana palkkamurhaaja Pricena ja Nick Nolte tekee koskettavan yllätysvisiitin Jimmyn Eddie-setänä. Vincent D`Onofrio on kaupungin ainoa rehellinen kyttä, etsivä Harding.

Yhteenveto
Tuttuja polkuja kulkeva, tyly ja väkivaltainen ruumisralli, jonka tehot lepäävät käsityönä tehdyissä toimintakohtauksissa ja realistisessa katu-uskottavuudessa.