Elokuva
Bostonissa sijaitseva kahden ja puolen neliökilometrin kokoinen asuinalue Charlestown on Yhdysvaltain rikostilastojen kärjessä ja sen alueella tapahtuu vuosittain yli 300 pankki- ja muuta ryöstöä. Charlestown on tiukasti rikollisten hallussa ja sitä johtavat kylmät miehet, sellaiset kuten kukkakauppaa pyörittävä Fergie Colm (Pete Postlethwaite). Jokainen laittomin keinoin ansaittu dollari näkyy Fergien tilillä, ja käytäntö on tuttu myös tehokkaan ryöstöjengin nokkamiehelle Doug MacRaylle (Ben Affleck), jonka pieni, mutta sitäkin tehokkaampi naamioitu iskuryhmä imuroi rahankuljetusajoneuvoja ja pankkeja ammattilaisten ottein. Tasapaino ryhmässä kuitenkin järkkyy, kun helpoksi ennakoidulla pankkikeikalla Dougin ykkösnyrkki ja paras ystävä, James ”Jem” Coughlin (Jeremy Renner), äkkipikainen ja väkivaltaan helpolla turvautuva sosiopaatti, nappaa ihmiskilvekseen pankkivirkailija Claire Keeseyn (Rebecca Hall). Claire vapautuu Dougin ansiosta nopeasti, mutta joutuu välittömästi virkavallan grillaamaksi ryöstön todistajana.

Kun Jem epäilee, että miesten lailla Charlestownissa asuva Claire saattaa kuitenkin tietää ryöstäjistä enemmän kuin poliiseille osasi kuulusteluissa kertoa, Doug hankkiutuu tämän läheisyyteen, ja yllätyksekseen huomaakin pitävänsä mukavan nuoren naisen seurasta. Kun suhde syvenee, Doug huomaa haluavansa irti menneisyydestään, eikä seurata vankilassa istuvaa isäänsä (Chris Cooper). Samalla kun Jemin epäluulot pariskuntaa kohtaan kasvavat entisestään, myös FBI:n väsymätön hurtta Adam Frawley (Jon Hamm) pääsee hetki hetkeltä lähemmäksi konnajengiä.

Ben Affleckin toinen ohjaustyö sitten hienon Gone Baby Gonen (2007), The Town, on rankka, mutta samalla myös herkän melankolinen tarina ystävyydestä, petoksesta ja menneisyyden painolastista. The Town maalaa ajatuksella ja aikaa käyttäen realistisen kuvan nykyrikollisten maailmasta, missä vanhat kunniakoodit pätevät enää harvojen joukossa. Rikollisuuskin kun on kaiken muun menon mukana kehittynyt seuraavalle evoluution asteelle, jossa tulivoima on korvannut suunnitelmallisuuden ja sivullisia säästämättömät iskut tuottavat huomattavasti harkittuja keikkoja enemmän ja paremmin.

Bostonin alamaailmaan sijoittuva The Town tuokin tunnelmiltaan mieleen Martin Scorsesen mestarillisen ja samoja kulmia kolunneen elokuvan The Departed (2006), jo senkin osalta, että molemmat on tuottanut Graham King. Siinäkin pahimmat pelurit, vaikka olivatkin ravintoketjussa The Townin keikkatyöläisiä ylempänä, toimivat yhtä tylyin motiivein. Chuck Hoganin ylistetyn Prince of Thieves -romaanin pohjalta The Townin ovat käsikirjoittaneet Affleck, Aaron Stockard ja Peter Craig.

Taitavan Robert Elswitin laajoja yläkulmaotoksia suosiva tunnelmallinen kuvaus ja Dylan Tichenorin tarkan tiukka editointi yhdistettynä Affleckin henkilöitä suosivaan, intiimiin ohjaukseen saa aikaan persoonallisen ja henkilökohtaisen tunteen, jonka läpi suodatettuna väkivaltainen ja tyly elokuva tuntuu yllättävän lämpimältäkin. Ihmisten tekoja ymmärtää ja heistä välittää, riippumatta kummalla puolella lakia ketäkin operoi. Toimintajaksoissa on pajon tuttujakin elementtejä, mutta silti Affleck saa pidettyä kiihkeimmätkin kohtaukset ominaan ilman, että suurille mestareille kauniisti kumartavat esillepanot edes tuntuisivat pelkältä plagioinnilta.

Ben Affleck vetää aivan kiitettävin arvosanoin kaiken keskiössä grillaantuvan Dougin roolin, ja saa moniin kohtauksiin arkista aitouttakin. Herkän Rebecca Hallin lisäksi elokuvan toisen tärkeän naisroolin, Jemin kaikkiin mahdollisiin aineisiin addiktoituneen siskon Kristan, hahmottelee yllättävän tehokas Blake Lively, jonka ahdistus on aitoa ja surunsekainen raivo oikeista aineista sekoiteltua. Tv:n Mad Menista kultaa ja kunniaa tienannut Jon Hamm yllättää tehokkaasti FBI:n tavallista fiksumman agentti Frawleyn roolissa ja miehen toivoisikin siirtyvän useammin valkokankaille. Titus Welliver on Frawleyn luottohanska Dino Ciampa ja Pete Postlethwaite helkamakylmä konnakunkku Colm. Viime vuoden suurimmassa Oscar-voittajassa, The Hurt Lockerissa, vakuuttanut Jeremy Renner on The Townin sydän ja sielu, arvaamaton ja väkivaltainen Jem, joka ilmiselvästä mielenvikaisuudestaan huolimatta ansaitsee ja myös saa katsojan sympatioita puolelleen. Laatuäijä Chris Cooper vilahtaa kuvissa Dougin kiven sisässä kovettuneena isäukkona.

Harry Gregson-Williamsin ja David Buckleyn score on yksi vuoden 2010 tapauksia elokuvamusiikin saralla.Melankolisen tunnelmallinen, mutta yhtä aikaa kiihkeä ja jännittävä musiikki sopii täydellisesti The Townin yleisilmeeseen ja ajankuvaan tehden tarinan surumielisestä etenemisestä paikoin pakahduttavankin tuhtia katsottavaa. Intron upean ilmava Charlestown ja sitä seuraava tiukka Bank Attack ovat täsmämusaa, aikaan, paikkaan ja tunnelmaan juuri eikä melkein natsaavaa nuotitusta, joka täydentää kokonaisuuden tunnelman. Komeaksi kasvava Cathedral fo Boston, herkkä Sunny Days ja finaalin kaunis The Letter nostavat The Townin soundtrackin korkealle vuoden parhaita scoreja listatessa.

Yhteenveto
Kelpo krimiepookki, jonka voima on koskettavassa tarinassa ja sisäistetyissä roolitöissä. Ben Affleck osoittaa olevansa myös erinomainen elokuvaohjaaja.