Elokuva
Ranskalainen Uhka on yksi viime vuosien omaperäisimmistä kauhufilmeistä. Hitaasti etenevä ja paikoin tuskaisan rauhallinen kuvaus pariskunnasta, jonka kotiin oudot huppupäät tunkeutuvat keskellä yötä. Hetkessä tarinan rytmi kiihtyy ja lukuisten hiiviskelyjen jälkeen loppu on pelkkää pakenemista. Kaikki on kuvattu lähes reaaliajassa, joten katsojille näytetään suurin osa paon vaiheista pitkäkestoisia käytäviä pitkin hiipimisiä myöten.

Tekijöidensä ensimmäiseksi elokuvaksi he ovat onnistuneet varsin hyvin tavoitteissaan. Ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastaavat David Moreau ja Xavier Palud ovat onnistuneet luomaan oikeasti painostavan ja pelottavan tunnelman. Siten tätä voisi verrata esimerkiksi Silent Hilliin, mutta mukana on myös kohtia, jotka tuovat elävästi mieleen Texasin moottorisahamurhat (2003). Juoni on erittäin yksinkertainen, joten mitään syvällistä tästä on turha etsiä. Tässä tapauksessa tuo yksinkertaisuus onkin valtti, tarinan kertoessa pelkästään paniikinomaisesta turvaan pääsystä.

Vuorosanoja elokuvassa kuullaan suhteellisen vähän, ja loppupuolella tuskin lainkaan. Suuri osa leffan kestosta on pelkkää pakenemista, juoksua läpi pimeiden metsien ja ahtaiden kellarien. Hitaammissa, useampiminuuttisissa hiiviskelyissä ehtii tylsistyä, mutta jännitys kantaa silti läpi koko tarinan. Ennen alkutekstejä nähtävä, 10-minuuttinen pelotteluintro ei liity elokuvan pääjuoneen mitenkään, ja se on unohdettu myös tositapahtumien pohjalta kerrottua faktaosiota kirjoitettaessa. Tuntuu, että erillinen alku on lisätty vain lisäkestoa haettaessa, varsinainen elokuva kun kestää vain tunnin. Yhtenä häiritsevänä seikkana kannessa nähtävä “kummitustalo” on täysin eri rakennus kuin se, mihin tapahtumat oikeasti sijoittuvat.

Pääosissa nähtävät Olivia Bonamy ja Michaël Cohen suoriutuvat rooleistaan lopulta ihan mukiinmenevästi, vaikka alussa homma tökkiikin. Tarinan puitteet ja klaustrofoobikon painajaiseksi luonnehdittavat lavasteet/kuvauspaikat ovat varmasti edesauttaneet pelkotilojen näyttelemistä.

Kaikesta huolimatta juttu on kuitenkin täysin järjetön. Elokuvassa nähdyt asiat ja tapahtumat ovat tyystin mahdottomia loppuratkaisun jälkeen ajateltuna. Spoilaamatta asiaa yhtään sen enempää ei kyseistä asiaa voi kuin hämmästellä. Plussaa kuitenkin siitä, että tässä tapauksessa kauhua ei ole tehty erikoistehosteiden voimin, vaan käyttäen hyväksi katsojan omia pelkotiloja.

Tekniikka
Tekniikan puolesta DVD on hyvää tasoa, vaikka extrat-valikossa navigointi toiseen suuntaan ei toimikaan. Anamorfinen kuva (1.78:1) on pääosin erittäin tummanpuhuva ja sen käytetyimpänä värinä on musta. Mustat alueet ovatkin täysin mustia, vailla mitään kohinaa tai harmautta. Silti digivideolle kuvattu materiaali ei ole aivan täydellistä, mutta riittävän miellyttävää.

Ääniraitana toimivat Dolby Digital 5.1 ja DTS luovat elokuvan lopullisen tunnelman. Etukanaviin painottuvat musiikit ja tehosteäänet kuulostavat komeilta, mutta kuitenkin tarpeeksi realistisilta pitääkseen elokuvan maan tasalla. Etenkin useaan otteeseen kuultava syvä bassojyrinä saa sohvankin tärisemään pelosta.

Lisämateriaali
Ennen elokuvaa nähdään trailerit elokuvista Black Sheep, Dragon Tiger Gate ja Macbeth. Kaksi jälkimmäistä kannattaa katsoa, sillä luvassa on todella näyttävää itämaista kung-fu-toimintaa. Julkaisu sisältää myös Making of -dokumentin (26:43), joka on ihan kiinnostavaa katsottavaa, vaikkei tarjoakaan mitään ihmeellistä.

Yhteenveto
Yksinkertainen kauhujännäri Uhka pitää mukavasti otteessaan, vaikka meinaakin välillä tylsistyttää liian hitaalla kerronnallaan. Pitkälti tunnelmaansa nojaava elokuva onnistuu olemaan oikeasti jännittävä, vaikka juoni lässähtääkin lopussa omaan mahdottomuuteensa.